Ysiplaneetan ongelma: Ollako vai eikö olla? 

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Nyt tutkittujen kiertolaisten radat. Pieni sininen rinkula markkeeraa Neptunuksen rataa, valkoisella katkoviivalla merkitty ympyrä 250-kertaista Maan ja Auringon välistä etäisyyttä. Kuva: OSSOS/Shankman et al.

Alkuvuodesta 2016 kansa kohahti. Tai tarkemmin sanottuna media: Aurinkokunnasta löytyi yhdeksäs planeetta!

Tosin sitä ei ollut kukaan koskaan kuunaan nähnyt eikä siitä ole vieläkään saatu ensimmäistäkään suttuista valokuvaa. Syy on se, että sitä ei välttämättä ole ollenkaan olemassa. 

Konstantin Batyginin ja Michael Brownin tuolloin tekemä tietokonemallinnus perustui vajaaseen kymmeneen hyvin kaukaiseen Auringon kiertolaiseen. Niiden ratojen ominaisuudet viittasivat siihen, että vielä kauempana oleva kiertolainen vaikuttaisi vetovoimallaan kappaleiden liikkeisiin. 

Ja sillä olisi kokoa kuin kunnon planeetalla konsanaan: läpimittaa noin neljä kertaa ja massaa jopa kymmenen kertaa enemmän kuin maapallolla.