Blogit

Tiedetoimittaja Markus Hotakainen hämmästelee maailmankaikkeutta.

Entä jos asteroidi osuisi Suomeen?

Blogit Taivaan tähden 6.4.2017 08:40
Markus Hotakainen
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.

Kuun Clavius-kraatteri mahtuisi vaivoin Helsingin ja Jyväskylän väliin. Kuva: Markus Hotakainen

Kuvasin Kuuta. Vähän yli puolikkaana sen yksityiskohdat erottuvat kaikkein parhaiten. Valoisan ja pimeän – eli päivän ja yön – rajalla auringonvalo lankeaa Kuun rokonarpiselle pinnalle hyvin matalalta, ja kaikki kraatterit, rotkot ja harjanteet korostuvat.

Kuun eteläisellä ylänköalueella on Clavius, yksi Kuun suurimpia kraattereita. Sen läpimitta on noin 230 kilometriä. Jos samankokoinen iskujälki olisi eteläisen Suomen kohdalla, kraatterin reuna kulkisi suunnilleen Helsingin ja Jyväskylän kohdilla.

Kuun kraatterit ovat syntyneet asteroidien törmäillessä Kuun pintaan. Iskeytyjän kokoluokasta voi esittää vain arvioita, mutta nyrkkisääntönä pidetään, että yleensä se on ollut 1/10–1/20 syntyneen kraatterin läpimitasta. Claviuksen tapauksessa siis noin 15 kilometriä.

Mitä jos sellainen kappale osuisi Suomeen?

Yli 100 000 kilometrin tuntinopeudella peruskallioon iskeytyvä kivenjärkäle höyrystyisi silmänräpäyksessä ja vapautunut energia sulattaisi laajat alueet hehkuvankuumaksi laavajärveksi.

Sulaa kiveä ja pirstoutunutta kalliota sinkoilisi joka suuntaan ja päätyisi ympäri maata. Polttava paineaalto pyyhkäisisi tieltään kaiken. Jos jotain olisi vielä pystyssä, se palaisi pian poroksi.

Armasta kotimaatamme ei enää olisi. Kartat menisivät uusiksi, kun entisen Suomen paikalla olisi yli 200 kilometrin läpimittainen kraatteri ja sen ympärillä elottomaksi ruhjoutunutta maisemaa.

Välitöntä syytä huoleen ei ole. Clavius syntyi noin neljä miljardia vuotta sitten, kun Aurinkokunta vilisi erikokoisia kivenjärkäleitä ja kallionlohkareita. Suurin osa niistä päätyi jo aikakausia sitten isompien kappaleiden, planeettojen ja kuiden, pintaan.

Maahan kohdistui muinoin samanlainen pommitus kuin Kuuhun, täältä kraatterit vain ovat vuosimiljardien saatossa suurimmaksi osaksi kadonneet. Mannerliikunnot, laavapurkaukset ja jääkaudet ovat tuhonneet, peittäneet ja kuluttaneet kraattereita.

Koko maapallolta tunnetaan varmuudella alle 200 törmäyskraatteria, Suomesta niitä on löytynyt 11. Maamme iskujäljistä nuorin on Lappajärvi ja silläkin on ikää yli 76 miljoonaa vuotta.

Nykyisin avaruus on onneksi paljon autiompi.