Onko tyhmyydestä jotain hyötyä?
New Yorkin Luonnonhistoriallisen museon nettisivuilta löytyy mielenkiintoinen video. Kuudessa minuutissa havainnollistuu maailman väkiluvun kehitys noin 200 000 vuoden takaa vuoteen 2100.
Kotiplaneettamme kannalta ei näytä kovin hyvältä, mutta jos sivuutetaan synkät tulevaisuudenkuvat, voi pohtia mennyttä. 100 000 vuotta sitten ihminen alkoi levittäytyä Afrikasta muualle maailmaan: Lähi-itä, Eurooppa, Aasia…
Noin 30 000 vuotta sitten oltiin jo Beringinsalmella ja siitä pienellä loikalla valloitettiin myös Amerikan mantereet. Tai valloitettiin ja valloitettiin: väkimäärä pysyi pitkään alle miljoonassa. Vasta maanviljelyksen keksimisen myötä väkiluku alkoi kasvaa merkittävästi ja yhä nopeammin.
Miksi näin pieni porukka päätyi vaeltamaan yhä laajemmille alueille? Ja erityisesti miksi osa jengistä suuntasi yhä pohjoisemmas? Luulisi, että tilaa oli riittämiin riitaisemmallekin sakille.
Metsästys- ja keräilytalous edellytti tietysti aika ajoin siirtymistä uusille, koskemattomille seuduille, mutta vaikea kuvitella, että niiden perässä olisi kannattanut matkata kohti pohjoista.
Viimeisin jääkausivaihe alkoi runsaat 100 000 vuotta sitten ja kelit olivat kylmimmillään noin 20 000 vuotta sitten. Mitä järkeä oli suunnata kulku alati viileneville ja yhä karummiksi käyneille seuduille?
Vaikka historiantutkimus osoittaa, että entisaikain ihmiset eivät olleet tyhmiä vaan tietämättömiä (tai ainakin tiesivät vähemmän kuin ihmiset nykyisin), joissakin kohdin voi miettiä, olisiko tyhmyys sittenkin tiivistynyt joukossa – vaikka joukko ei kovin iso ollutkaan.
Vastaava esimerkki löytyy lähempääkin. Suomensukuisten kansojen varhaisvaiheista on erilaisia näkemyksiä, mutta jossain vaiheessa osa porukasta päätti kääntyä kohti etelää, osa kohti pohjoista.
Suomen sateista suvea, synkkää syksyä ja kylmää talvea ajatellen jälkimmäisen ryhmän päätös ei ollut erityisen fiksu. Rinnastukseksi voisi siteerata skottikoomikko Billy Connollya, jonka mukaan skotlantilaiset ovat irlantilaisten tyhmempiä serkkuja: ”Lähdetääs kaverit, tiedän vielä sateisemman paikan!”
Evoluution perustana olevan luonnonvalinnan tuloksena lajin kannalta hyödyllisten ominaisuuksien pitäisi voimistua ja haitallisten hiljalleen hävitä.
Onko tyhmyys hyödyllinen vai haitallinen ominaisuus? Ainakaan se ei tunnu käyneen aikojen saatossa yhtään harvinaisemmaksi.