Tiede kiinnostaa kansaa, media viis veisaa
Tällä viikolla julkaistiin kolmen vuoden välein ilmestyvä tiedebarometri. Tieteen tiedotus ry:n teettämä asennekartoitus mittaa ”kansalaisten suhdetta tieteeseen”.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kansa on kaikkein kiinnostuneinta ympäristöä ja luontoa koskevista ”uutisista, ohjelmista ja kirjoituksista”. Kakkosena ovat yhteiskunnalliset asiat ja kolmantena ”tiede, tutkimus, teknologia”.
Tieteestä hyvin kiinnostuneita ja melko kiinnostuneita on 15 prosenttiyksikköä enemmän kuin neljänneksi suosituimmaksi yltäneestä urheilusta kiinnostuneita.
Miten tämä näkyy mediassa? No eipä mitenkään.
Urheilusivuilla kirjoitetaan laajasti wannabe-voittajista, jotka ovat aikeissa menestyä. Jos tieteen saralla tehdään jokin uusi, mullistava löytö, siitä kerrotaan lyhyen palstan verran ja siinäkin mennään yleensä metsään.
Otsikon väite on toki perätön, kyllä tiede kiinnostaa mediaakin. Tiedeuutisten määrä on viime vuosina selvästi kasvanut ja syynä on tietenkin se, että tiede kiinnostaa kansaa.
Median kiinnostus tiedettä kohtaan ei kuitenkaan tunnu ulottuvan siihen, että tiedeuutisointi otettaisiin vakavasti. Ja ”vakavuudella” tarkoitan täsmällisyyttä, faktojen tarkistamista, terminologian tarkkuutta, ylipäätään sitä, että asiat esitetään oikein ja virheettömästi.
Tiedeuutisia kirjoitellaan yhä useammin vähän sinne päin tai ei sinne päinkään.
Avaruudesta löytyy ”valtava asia”, taivaalla leimahtava tähdenlento on milloin meteori, milloin meteoroidi, milloin meteoriitti, Aurinkokunta ja Linnunrata menevät suloisesti sekaisin tai Yhdysvallat aloittaa uudelleen avaruuslennot, joita ei ole koskaan lopettanutkaan.
Mitä väliä? Olen kuullut sellaisenkin tokaisun, että eivät tiedeuutisissa olevat virheet haittaa, koska kukaan ei niitä huomaa.
No ei varmaan, koska tiede on lähtökohtaisesti vaikeaa. Jos siitä naputtelee uutisia kuka milloinkin, jälki on sen mukaista. Resurssit eivät riitä. Ja kiirekin painaa.
Kuinka monella lehdellä on urheilutoimitus? Entä kuinka monella tiedetoimitus?
Onhan toki monin verroin tärkeämpää, että Suomen jalkapallomaajoukkueen tuorein tappio analysoidaan kattavasti kuin että gravitaatioaaltojen havaitsemisesta kerrottaisiin oikein ja ymmärrettävässä muodossa.
”Kaiken maailman dosentit” ovat muutenkin ihan liikaa äänessä.