Blogit

Tiedetoimittaja Markus Hotakainen hämmästelee maailmankaikkeutta.

Esa menee Marsiin yksin

Blogit Taivaan tähden 17.10.2016 06:45
Markus Hotakainen
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
esa-exomars-schiaparelli-at-mars

19. lokakuuta Mars saa jälleen uuden vieraan. Kuva: ESA/ATG medialab

Turha innostua. Suomalaista astronauttia ei ole kaikessa hiljaisuudessa koulutettu punaiselle planeetalle suuntautuvaa lentoa varten. Esa tai mielekkäämmin kirjoitettuna ESA eli Euroopan avaruusjärjestö lähetti viime maaliskuussa matkaan ExoMars-luotaimen.

Taivallettuaan seitsemässä kuukaudessa noin 500 miljoonan kilometrin matkan luotaimen kiertolaisalus TGO eli Trace Gas Orbiter asettuu parin päivän päästä Marsia kiertävälle radalle ja Schiaparelli-laskeutuja suuntaa planeetan pinnalle.

TGO:n päätehtävä on tutkia kaasukehän koostumusta ja erityisesti metaanin esiintymistä. Metaani kielii joko alkeellisesta elämästä tai tuliperäisestä toiminnasta. Jälkimmäistä tiedetään Marsissa esiintyneen, mutta onko sitä siellä edelleen?

Schiaparellin avulla testataan laskeutumisjärjestelmää, jota on tarkoitus käyttää myös ExoMars 2020 -projektissa, kun planeetan pinnalle pyrkii kulkija. Laskeutujassa on toki myös tieteellisiä mittalaitteita, esimerkiksi paine- ja kosteusinstrumentit, jotka on kehitetty Ilmatieteen laitoksella.

Todellisuudessa ESA ei ole matkalla ihan yksin. Hankkeessa on mukana Venäjän avaruusjärjestö Roskosmos, jonka Proton-raketti vauhditti luotaimen kohti Marsia. Lisäksi TGO:ssa on venäläisiä mittalaitteita.

ExoMars on kuitenkin ainoa luotain, joka viimekeväisessä ”laukaisuikkunassa” saatiin matkaan.

Samoihin aikoihin ExoMarsin kanssa punaiselle planeetalle piti saapuman Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinnon NASAn InSight-luotaimen. Sen lähtö kuitenkin peruttiin, kun ranskalaisten toimittaman seismometrin tyhjiökammion todettiin vuotavan.

Uusi yritys on keväällä 2018, sillä sen useammin luotaimia ei naapuriplaneetallemme voi lähettää. Maan ja Marsin on oltava tietyissä asemissa toistensa suhteen, jotta luotain saadaan määränpäähänsä.

Vaikka Marsiin tuntuu jatkuvasti olevan matkalla luotaimia, ESAlle hanke ei ole mitään jokapäiväistä leipää. Edellisen kerran eurooppalainen laskeutuja tömähti planeetan pinnalle joulupäivänä 2003.

Tosin tömähdys oli liian raju, sillä sittemmin Beagle 2 -kapselista ei ole kuultu mitään. Laskeutuja löytyi vasta 12 vuotta myöhemmin Mars Reconnaissance Orbiter -luotaimen välittämistä kuvista.

Äärimmilleen suurennetuista suttuisista otoksista pystyttiin päättelemään, että laskeutujan aurinkopaneelit eivät olleet avautuneet täysin, joten ne olivat peittäneet radioantennin ja estäneet yhteyden saamisen.

Keskiviikkona selviää, miten tällä kertaa käy.