Tehdäänkö kohta natsitiedettäkin?
Provokatorinen kysymys. Suomihan on demokratia ja akateemisella maailmalla on vapautensa – tai oli ennen nykyisen hallituksen keppiä vai kirvestä -linjaa.
Mutta jos nyt jotkut ressukat vähän melskaavat turuilla ja toreilla, ei kai sitä tarvitse ottaa tosissaan. No nyt olisi aika ottaa.
Viimeaikaisista tapahtumista on toki pitkä matka 1930-luvun Saksaan ja tieteellisen tutkimuksen puhdistustoimiin. Kannattaa silti muistaa, että Adolf Hitlerin johtama sakkikin pääsi alun perin valtaan demokraattisissa vaaleissa. Sama pätee suomalaisen nykymenon suvaitsevaan porukkaan.
Kansallissosialistinen hallinto oli tuhoisaa jokseenkin kaikkien elämänalueiden ohella myös tieteellisen tutkimuksen kannalta. Juutalaisia ei suvaittu, ja tieteenkin piti olla puhtaan arjalaista toimintaa.
Osansa painostuksesta sai myös Albert Einstein, joka oli erehtynyt kehittämään ”juutalaisen suhteellisuusteorian”. Sitä vastaan kerättiin nimilistoja ja julkaistiin kirjoja. Yhdestä säälittävästä pamfletista kerroin jo aiemmassa blogitekstissäni.
Saksasta lähti puhdistusten tieltä ja niiden seurauksena toistatuhatta tutkijaa, ja mikä pahinta, heidät korvattiin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa toistaitoisilla tuhertajilla, joiden ansiot rajoittuivat natsipuolueen jäsenyyteen.
Hitler totesi keskellä yliopistomaailman puhdistuksia, että ”jos juutalaisten tiedemiesten erottaminen tarkoittaa Saksan nykyisen tieteen tuhoa, joudumme olemaan ilman tiedettä muutaman vuoden!”
Suomi taitaa joutua olemaan ilman jämäkkää hallitusta vielä muutaman vuoden.