Blogit

Tiedetoimittaja Markus Hotakainen hämmästelee maailmankaikkeutta.

Taivaallisen toivomuskaivon äärellä

Blogit Taivaan tähden 12.8.2016 10:53
Markus Hotakainen
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
The_2010_Perseids_over_the_VLT

Vaikka perseidit näyttävät tulevan pohjoiselta taivaanpallolta Perseuksen tähdistön suunnasta, niitä näkyy eri puolilla taivasta, myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Kuva: ESO/S. Guisard

Ensi yönä taas paukkuu. Tai ei varsinaisesti pauku, sillä tähdenlennot viuhuvat taivaankannen halki äänettömästi. Noin sadan kilometrin korkeudelta, missä avaruudesta tulevat kivensirut kärähtävät, ei ääni kanna maanpinnalle saakka.

Perseidien vuotuinen tähdenlento- eli meteoriparvi on taas maksimissaan. Aurinkoa kiertävä Maa kulkee omalla radallaan halki pölypilven, jonka komeetta nimeltä Swift-Tuttle on syytänyt avaruuteen.

Pölyhiukkaset ja vähän isommatkin kivensirut seurailevat komeetan kulkemaa rataa, joka sattumoisin leikkaa Maan radan. Kotiplaneettamme on tuossa ratojen leikkauskohdassa juuri nyt.

Komeetasta irronnut pöly kuitenkin leviää huomattavasti viivamaista rataa laajemmalle, joten tähdenlentojen määrä eli meteoriparven aktiivisuus riippuu siitä, mistä kohtaa pölyvanaa Maa sattuu kulkemaan.

Tänä vuonna se kulkee vanan keskivaiheilta, joten odotettavissa on tavallista enemmän lentotähtiä. Huippuhetki sattuu Suomesta katsottuna päiväsaikaan, mutta ensi yönä on silti mahdollista nähdä kymmeniä tähdenlentoja tunnissa.

Niitä näkyi jo viime yönä ja joidenkin raporttien mukaan puolessa tunnissa saattoi vilahtaa yli 20 meteoria.

Tähdenlentoja näkyy joka yö muutenkin, mutta vain harvakseltaan, kerran pari tunnissa. Jos niitä viuhuu suunnilleen minuutin välein, näyttää siltä kuin taivaalta sataisi tulta.

Tähdenlentoparvi saa nimensä tähdistöltä, jonka suunnasta ne näyttävät tulevan. Nimenomaan näyttävät, sillä kyse on perspektiivistä. Maan ilmakehään syöksyvät pölyhiukkaset kulkevat avaruudessa yhdensuuntaisilla radoilla, mutta ne näyttävät leviävän ympäri taivasta.

Entä ne toiveet?

Kansanperinteen mukaan tähdenlennon nähdessään voi esittää hiljaisen toivomuksen. Toteutumisesta ei kuitenkaan ole takeita.

Siinä missä astrologian perusteet – planeettojen sijainnit ja liikkeet vaikuttaisivat mukamas ihmiskohtaloihin – ovat silkkaa puppua, Maan ilmakehään syöksyvän hiekansirun silmänräpäyksellinen höyrystyminen vaikuttaa tulevaisuuteen vielä vähemmän.

Toivoa toki saa, mutta jos perseidit ensi yönä äityvät kunnon myrskyksi, kannattaa laatia toivomuslista jo etukäteen.