Uusin asein alieneiden metsästykseen - taas

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
1280px-ESO-VLT-Laser-phot-33a-07
Kuka siellä? Ei ehkä kukaan. Kuva: ESO/ Y. Beletsky

Avaruuden muukalaisten etsintä aloitettiin vuonna 1960 kuulostelemalla heidän mahdollisia radioviestejään. Sittemmin hakua on laajennettu optiselle alueelle: voihan olla, että vieraat sivilisaatiot käyttävät viestintään tehokkaita lasereita.

Maailmankaikkeuden elämän etsintä on vaikeaa, koska mikroskooppisia eliöitä ei pysty erottamaan kuin… mikroskoopilla. Ja sellaista maapallon elämäkin on ollut suurimman osan sen historiasta.

Siksi haeskelun kohteena onkin älyllinen elämä – jonka löytäminen on vähintään yhtä hankalaa, koska mitään ei ole vuosikymmenien haravoinnista huolimatta löydetty.

SETI-instituutin tutkimusjohtaja Nathalie Cabrol on vastikään tehnyt ehdotuksen entistä laaja-alaisemmasta etsinnästä. Ja se pohjautuisi uudenlaiseen näkemykseen koko hommasta.

Tähän saakka on ihmiskunnalle tyypillisesti ajateltu asiaa omasta vinkkelistämme, ikään kuin avaruuden muukalaiset eivät olisi todella muukalaisia, vaan jonkinlaisia versioita itsestämme. Samaan tapaan kuin Star Trekin suippokorvat tai Tähtien sodan mulkosilmät.

Ja kuvitelma on, että heillä olisi käytössään suunnilleen samanlaista tekniikkaa kuin meillä ja siksi avaruuden viestiliikennettäkin olisi mahdollista ”salakuunnella” suht helposti.

Ei tunnu olevan.

Uusi näkökulma soveltaa niin fysiikan, biologian, tietotekniikan kuin yhteiskuntatieteidenkin työkaluja, ja pyrkii siltä pohjalta selvittämään, miten, mistä ja millaista avaruuden älyä kannattaisi etsiskellä.

Cabrol ehdottaa perustettavaksi ”Virtuaali-instituuttia”, joka muodostuisi eri alojen asiantuntijoista ja tutkimuslaitoksista ympäri maailman. Jos kosmisten kohtalotovereidemme tavoitteena on pysytellä meiltä piilossa, se on jatkossa entistä hankalampaa.

Jos siellä ketään ylipäätään on.