Mitä yhteistä on kesäpäivänseisauksella ja Kuun koolla?
Jännityksen lieventämiseksi on todettava heti kättelyssä: ei mitään.
”Kesäpäivänseisaus ja täysikuu osuvat yhteen ensimmäistä kertaa puoleen vuosisataan – Kuu näyttää tavallista suuremmalta.”
Näin otsikoi valtakunnan ykköslehti uutisensa harvinaisesta tapahtumasta. Jutussa ei muuten ollut varsinaista vikaa, mutta otsikko kytkee yhteen kaksi ilmiötä, joiden syy-seuraussuhde on yhtä vahva kuin vanhassa vitsissä jäätelönsyönnin hukkumisonnettomuuksia lisäävästä vaikutuksesta.
Tai oikeastaan suhde on vielä olemattomampi.
Jäätelöä syödään enemmän, kun kelit ovat lämpimämpiä, ja silloin myös liikutaan vesillä ja uidaan enemmän. Täysikuun osumisella kesäpäivänseisaukseen ja horisontin takaa nousevan Kuun näennäisellä koolla sen sijaan ei ole taustalla mitään yhteistä tekijää.
Täysikuu näyttää aina taivaalle noustessaan suuremmalta kuin kumottaessaan korkeammalta.
Itse jutussa kummastakin ilmiöstä kerrotaan ihan asiallisesti ja ”suuren Kuun” selitykseksi annetaan useampikin validiksi todettu teoria.
No mitä väliä sitten?
Kun kaikilla on jatkuvasti (mukamas) aivan kamala kiire, aika moni todennäköisesti lukee lehdistä ainakin ensiselailulla vain otsikot. Jos tässä tapauksessa itse juttu jää lukematta, pelkän otsikon perusteella saa asioiden suhteista täysin virheellisen kuvan.
Kun kesäpäivänseisaus ja täysikuu osuvat yhteen näin harvoin, näyttääkö Kuu seuraavan kerran ”tavallista suuremmalta” vasta ties milloin kaukaisessa tulevaisuudessa?
Ei tietenkään. Nouseva täysikuu näyttää tavallista suuremmalta jo heinäkuussa, kun seuraava täysikuu nousee kesäiselle yötaivaalle.
Tiedeuutiset eivät varmaankaan ole maailman tärkeimpiä, mutta usein ne kertovat asioista ja ilmiöistä, jotka ovat lukijoiden enemmistölle ennestään outoja tai tyystin tuntemattomia.
Silti niiden suhteen tuntuu tarkkuus ja täsmällisyys olevan valtamediassa kaikkein pahiten hakusessa.