Olemmeko sittenkään kaksin maailmankaikkeudessa?
Maa-planeetalla on tunnetusti yksi kuu, jonka nimi on mielikuvituksellisesti Kuu. Yhdessä kaksikko matkaa Auringon ympäri ja koko Aurinkokunnan mukana Linnunradassa.
Maan lähiavaruudessa risteilee pienempiä kappaleita, joista osa tulee joskus hyvinkin lähelle, jopa lähemmäs kuin Kuu. Ne ovat asteroideja, jotka kiertävät Aurinkoa omilla radoillaan ja vain ajoittain sattuvat lähistöllemme.
Huhtikuun lopulla löydettiin pieni asteroidi, joka sai tunnuksekseen 2016 HO3. Myös se kiertää Aurinkoa, mutta samalla se näyttää kiertävän myös Maata. Tällaista ”kiertolaista” sanotaan kvasikuuksi.
Auringon ja Maan vetovoimat pitelevät pientä kappaletta otteessaan, jolloin se kieppuu kummankin ympäri. Tällaisia kvasikuita on löytynyt aiemminkin.
Esimerkiksi asteroidi ”nimeltä” 2003 YN107 oli suunnilleen samanlaisella radalla reilu vuosikymmen sitten, mutta sittemmin se karkasi.
2016 HO3 sen sijaan on laskelmien mukaan ollut nykyisellä radallaan jo lähes sadan vuoden ajan ja pysyttelee sillä mahdollisesti vielä useita vuosisatoja.
Asteroidin soikea rata kuljettaa sen ajoittain lähemmäs Aurinkoa kuin Maa, toisinaan taas hieman kauemmas. Lähempänä Aurinkoa ollessaan asteroidi ehättää etäämpänä kiertävän Maan edelle, mutta siirtyessään kauemmas Auringosta, se alkaa jäädä Maasta jälkeen.
Siksi asteroidi näyttää kiertävän myös Maata, vaikka se todellisuudessa kiertääkin vain Aurinkoa omalla radallaan.
Asteroidin etäisyys Maasta vaihtelee suuresti, sillä etäisimmillään se on sata kertaa kauempana kuin Kuu, ja lähimmillään noin 38 kertaa kauempana.
Kilometreissä äärietäisyydet ovat yli 38 000 000 ja noin 14 500 000. Kun asteroidilla on läpimittaa vain joitakin kymmeniä metrejä – sen tarkkaa kokoa ei vielä tunneta – siitä ei ole Kuun kilpailijaksi.
Vanha kiertolaisemme hallitsee edelleen yötaivasta silloin kun sattuu näkymään.