Gravitaatioaallot – ollako vai eikö olla?
Tiedemaailmassa kuohuu jälleen. Vaikka luonnontieteellinen tutkimus on eksaktiuden perikuva, kaikki ei välttämättä ole aina sitä, miltä se näyttää.
Viime syyskuun 14. päivä hieman ennen meikäläistä puoltapäivää havaittiin LIGO-observatorion (Laser Interferometer Gravitational-Wave Observatory) mittalaitteilla signaali, jonka sai aikaan maapallon ohitse pyyhältänyt gravitaatioaalto.
1,3 miljardin valovuoden etäisyydellä kaksi mustaa aukkoa oli törmännyt toisiinsa – 1,3 miljardia vuotta sitten – noin 150 000 kilometrin sekuntinopeudella, siis lähes puolella valon nopeudesta. Sekunnin murto-osassa kolmen Auringon massan verran energiaa muuttui gravitaatioaalloiksi.
”Hyvät naiset ja herrat! Olemme havainneet gravitaatioaaltoja.” Näin aloitti Washingtonissa viime viikolla pidetyn tiedotustilaisuuden LIGO-laboratorion johtaja David Reitze.
Jokseenkin samoilla sanoilla olisi varmaankin käynnistynyt myös vuonna 2011 valmisteltu pressitilaisuus – jos se olisi pidetty. Asiasta muistutti Stuart Clark Guardian-lehden blogissaan ja siitä kerrottiin myös Tiedetuubi-sivustolla.
Viitisen vuotta sitten tehty ”havainto” gravitaatioaalloista oli hyvin samanlainen kuin vastikään julkistettu. Se ei vain ollut ollenkaan havainto, vaan tekninen testi.
LIGO-observatorion laitteistoon oli ujutettu signaali, jolla kokeiltiin, toimivatko instrumentit oletetulla tavalla ja ovatko tutkijat hereillä. Kyllä he olivat ja ”vuosisadan löytö” oli vähällä päätyä julkisuuteen.
Tämänkertainen oletus väärästä hälytyksestä on toistaiseksi pelkkää spekulaatiota, mutta jo oletus kertoo jotain huolestuttavaa tieteen tekemisestä.
Kylmänviileän objektiivisuuden tavoittelustaan huolimatta tutkijat ovat ihmisiä siinä missä itse kukin meistä muista. Ylpeys, kateus ja kunnianhimo ajavat heitä eteenpäin samaan tapaan kuin ketä hyvänsä.
Ja etenkin raha. Nykyisin melkein mikä tahansa merkittävä tiedeprojekti maksaa maltaita. Vuonna 1992 tehty LIGO-laboratorion rahoituspäätös oli kaikkien aikojen suurin Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön (National Science Foundation) satsaus. Tähän mennessä hanke on maksanut yli miljardi dollaria.
Vaikka Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennustamat gravitaatioaallot ovat hyvin heikkoja ja äärimmäisen hankalia havaita, tulosta pitäisi syntyä. Nyt näyttää siltä, että sitä on syntynyt, mutta tieteen luonteelle on ominaista ikuinen epäilys: havainnot kaipaavat varmistusta.
Kirjoittaja on Tiedetuubi.fi-sivuston toimituspäällikkö.