Blogit

Tiedetoimittaja Markus Hotakainen hämmästelee maailmankaikkeutta.

Mars ja Venus – ilmastonmuutoksen uhrit

Blogit Taivaan tähden 28.12.2015 10:52
Markus Hotakainen
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
fluvial-mars

Marsissa on muinoin virrannut vesi – vaan eipä virtaa enää. Planeetta on umpijäässä. Kuva: NASA.

Kun pihamaa näyttää joulun alla siltä, että nurmikko kaipaisi leikkaamista, ilmastonmuutosta epäilevät ovat aika hiljaa. Nyt varmaan tilanne taas muuttuu, kun elohopea on laskenut eteläisessä Suomessa reilusti nollan alapuolelle.

”Miten niin ilmasto on lämpenemässä, kun tänä aamunakin oli 13 astetta pakkasta?”

Kyllä se lämpenee, mutta jos Pariisin ilmastokokouksen lopputulokseen on uskominen, vain 1,5 astetta. Nähtäväksi jää, tehoavatko toimenpiteet ja pitävätkö päästöpäätökset.

Ilmastonmuutoksen äärimmäisiä seurauksia pohdittaessa ei ole tarvis lähteä planeettainvälistä ”merta” edemmäs kalaan. Hyvät – tai pikemminkin huonot – esimerkit löytyvät ihan lähinaapurustosta.

Venus on luonnostaankin Maata lämpimämpi, koska se on lähempänä Aurinkoa. Pienempi etäisyys Aurinkokunnan keskustähdestä ei kuitenkaan selitä liki 500 asteen pintalämpötilaa. Venus on jopa kuumempi kuin Merkurius, joka kiertää Aurinkoa lähimpänä kaikista planeetoista.

Syynä on kasvihuoneilmiö. Kyllä, samainen ilmiö, joka parhaillaan nostaa myös Maan keskilämpötilaa.

Venuksen kaasukehä koostuu lähes pelkästään hiilidioksidista, joka on tehokas kasvihuonekaasu. Se päästää Auringosta tulevan lämmön Venuksen pinnalle saakka, mutta ei laskekaan lävitseen lämpösäteilyä, joka pyrkii karkaamaan takaisin avaruuteen.

Säteily jää lämmittämään kaasukehää. Aikojen saatossa lämpötila on kohonnut sellaisiin lukemiin, että lyijy virtaisi Venuksen pinnalla sulana nesteenä.

Venus on helvetillinen paikka muutenkin, sillä pinnalla paine on yhtä suuri kuin Maan merissä kilometrin syvyydellä. Ja silloin kun rutikuivalla planeetalla sataa, taivaalta tulee rikkihappoa.

Entäpä sitten Mars, neljäs ”kivi” Auringosta?

Siellä ollaan toisessa ääripäässä. Helteisenä kesäpäivänä lämpötila voi nousta aavistuksen plussan puolelle, mutta sydäntalvella mittarilukemat ovat 120 pakkasasteessa. Mars on käytännössä umpijäässä.

Aina punaisella planeetalla ei ole ollut näin ankeaa. Vuosimiljardeja sitten sen pinnalla virtasi vettä jokina, sitä lainehti järvissä, pohjoista pallonpuoliskoa peitti mahdollisesti jopa meri. Sitten ilmasto muuttui.

Marsilla ei ole ollut aikoihin samanlaista magneettikenttää kuin Maalla, joten Auringosta puhaltava hiukkastuuli pääsee raastamaan sen kaasukehää avaruuteen.

Maata pienempi punainen planeetta jäähtyi muinoin omaamme nopeammin. Kun sen sisus jähmettyi, magneettikenttää ylläpitävä dynamo sammui.

Marsin kaasukehä alkoi karata avaruuteen, suuri osa vedestä hajosi Auringon säteilyssä vedyksi ja hapeksi, ja loppu jäätyi pinnan alle ikiroudaksi ja navoille jäätiköiksi. Paine pinnalla laski samoihin lukemiin kuin Maan ilmakehässä vallitsee noin 40 kilometrin korkeudessa.

Monissa tieteistarinoissa ihminen muuttaa Marsin olosuhteita siten, että ilmasto jälleen lämpenee, jää sulaa ja planeetasta tulee vähitellen asuttava.

Mutta eihän ihminen voi vaikuttaa kokonaisen planeetan ilmastoon? Kyllä voi.

Maa-planeetalla on ollut jo pitkään meneillään koe, jossa tietämättömyyttämme olemme siinä onnistuneet.