Neljänneksi viimeinen Apollo
Tasan 43 vuotta sitten valtaisa Saturn V -raketti jyrisi kohti avaruutta. Sen keulilla olleeseen kapseliin oli ahtautunut kolme astronauttia, jotka olivat matkalla kohti Kuuta.
Joulukuisen Apollo 17 -lennon jälkeen piti tehdä vielä kolme lentoa Kuuhun, mutta ne oli peruttu jo aiemmin. Kaksi budjettileikkausten seurauksena, kolmas sen vuoksi, että sille listattua Saturn-rakettia tarvittiin vuonna 1973 Skylab-avaruusaseman laukaisuun.
Apollo-ohjelman hiipuminen ei ollut mikään yllätys. Jo ensimmäisen laskeutumisen aikoihin kesällä 1969 alkoivat sekä suuri yleisö että poliitikot kyllästyä kuujuttuihin. Koko hanke oli polkaistu käyntiin siksi, että Neuvostoliitolle voitaisiin näyttää pitkää nenää.
Kun kuukilpa oli kiistatta voitettu, ohjelman jatkamista pidettiin turhanaikaisena rahanhaaskaamisena. Kuu oli valloitettu, mutta avaruuslentojen itsensä kannalta väärästä syystä.
Toki Apollo-lentojen tuotoksena oli poliittisen arvovallan lisäksi myös tieteellisiä tuloksia. Niiden tavoittelu oli kuitenkin pikemminkin jälkiviisautta kuin varsinainen motiivi.
Apollo 17 -lennolla oli mukana geologi Harrison Schmitt, ainoa Kuussa käynyt tiedemies. Oli vähällä, ettei Kuussa olisi käynyt ainuttakaan tutkijaa.
Alkujaan Schmitt oli buukattu seuraavalle eli Apollo 18 -lennolle, joka kuitenkin päätettiin perua jo syksyllä 1970. Gene Cernanin ja Ron Evansin rinnalla alkuperäiseen Apollo 17 -miehistöön kuului Joe Engle. Tiedeyhteisön painostus oli kuitenkin niin ankaraa, että Schmitt sai sittenkin matkalipun ja Engleltä jäi Kuu käymättä.
Laihana lohtuna Joe Engle sai komentajan pestin toiselle avaruussukkulalennolle melkein vuosikymmen myöhemmin.
Schmitt jäi – kuten hän itse mielellään luonnehtii – viimeiseksi Kuun pinnalle astuneeksi ihmiseksi. Kuumoduulin tikkaat kapusi alas ensin komentaja Cernan, sitten Schmitt.
Tosin Cernan oli viimeinen ihminen Kuun pinnalla, sillä hän kiipesi takaisin moduuliin kolmannen kuukävelyn päätteeksi Schmittin jälkeen.
Kaksikko vietti Kuun pinnalla yli kolme vuorokautta, joista yhteensä lähes vuorokauden kuumoduulin ulkopuolella. Kuuauton matkamittariin kertyi kilometrejä yli 35 ja Maahan saatiin 110 kiloa kuukiviä.
Ja Cernan, Schmitt sekä Kuun kiertoradalla odotellut Evans ehtivät vielä jouluksi kotiin. Komentomoduuli molskahti Tyyneen valtamereen 19. joulukuuta 1972.
Tuskin kolmikosta kukaan olisi tuolloin voinut kuvitella, että yli neljä vuosikymmentä myöhemminkin he olisivat edelleen viimeiset ihmiset Kuun pinnalla ja sitä kiertävällä radalla.