Blogit

Tiedetoimittaja Markus Hotakainen hämmästelee maailmankaikkeutta.

Kännikomeetta

Blogit Taivaan tähden 26.10.2015 10:38
Markus Hotakainen
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
lovejoy_swift

Lovejoy. Komeetta, jonka pinnalla viina virtaa. Kuva: Fermilab/Marty Murphy, Nikolay Kuropatkin, Huan Lin & Brian Yanny

Maailmankaikkeus on suurimmaksi osaksi vetyä ja heliumia. Tai se, mitä siitä on havaittavissa vaatimattomilla havaintolaitteillamme. 96 prosenttia universumin aineesta ja energiasta on joko pimeää ainetta tai pimeää energiaa, joiden olemuksesta meillä ei ole tietoa tai edes suoria havaintoja.

Mutta loput neljä prosenttia on suurimmaksi osaksi vetyä ja heliumia. Se ei tarkoita, etteikö muitakin alkuaineita ja niiden yhdistelmiä olisi olemassa. Pikainen vilkaisu lähiympäristöön riittää kertomaan, että vähemmän kaasumaista ainettakin löytyy: hiiltä, piitä, rautaa, kultaa… Kaikenlaista pikkurihkamaa, josta kaikki tuntemamme elämänmuodotkin rakentuvat.

Maa ei kuitenkaan ole avaruuden ainoa paikka, mistä on löytynyt lukemattomien alkuaineiden lisäksi myös mutkikkaita, jopa kymmenistä atomeista rakentuvia molekyylejä. Tähtienvälisisssä kaasupilvissä on läjäpäin erilaisia yhdisteitä, jotka ovat elämän kannalta keskeisen tärkeitä.

Alkoholin yleisestä merkityksestä voidaan olla ja ollaankin montaa mieltä, mutta sitäkin avaruudessa esiintyy. Eikä ihan vähäisiä määriä.

Viime vuonna taivaalta bongattiin uusi komeetta, joka sai tunnuksekseen C/2014 Q2 ja nimekseen löytäjänsä, australialaisen Terry Lovejoyn mukaan mielikuvituksellisesti ”Lovejoy”.

Komeetta oli perihelissä eli ratansa lähimpänä Aurinkoa olevassa pisteessä 30. tammikuuta 2015. Aurinkoa lähestyessään komeetat tuppaavat kuumenemaan, jolloin osa niiden jäistä sulaa ja ytimestä suihkuaa avaruuteen kaasua ja pölyä.

Tammikuun lopulla Lovejoy käväisi 193 000 000 kilometrin päässä Auringosta ja puski silloin ympäristöönsä yli 20 000 litraa vettä joka sekunti. Mutta ei tässä vielä kaikki, sillä komeetasta purkautui paljon muutakin. Esimerkiksi alkoholia, tarkemmin sanottuna etyylialkoholia.

Mistään lainlaatijoiden määrittämistä ravintola-annoksista ei ollut kyse, sillä viinaa virtasi avaruuteen vähintään viidensadan viinipullon verran sekunnissa.

Tilastoista selviää, että maailman suurimmat viinimaat eli Ranska ja Italia tuottavat kumpainenkin noin kuusi miljardia pulloa vuodessa – Ranska vähän enemmän kuin Italia. Melkoinen määrä, mutta silti se tekee alle 200 pulloa sekunnissa per maa. Lovejoy päihitti siis selvästi Ranskan ja Italian yhteisponnistukset. Jos mukaan lasketaan vielä Espanja, päästään suunnilleen tasoihin.

Lovejoy on ensimmäinen komeetta, jonka on todettu syytävän alkoholia avaruuteen, mutta muuten kosmisista viinaksista on tehty havaintoja aiemminkin.

Esimerkiksi Jousimiehen tähdistön suunnassa olevassa tähtienvälisessä kaasupilvessä nimeltä Sagittarius B on alkoholia peräti miljardi miljardi miljardi litraa.

Edes suomalaisella vuotuisella kulutuksella se ei pääsisi loppumaan kesken: tulilientä piisaisi noin 20 000 000 000 000 000 000 vuodeksi. Kun tiedämme maailmankaikkeuden olleen olemassa ”vain” 13 800 000 000 vuotta, tarjoomusten loppumisesta ei tarvitse olla huolissaan.

Jousimiehen baarikaapista ei kuitenkaan kannata ylenpalttisesti innostua, sillä sen etäisyys Maasta on 26 000 valovuotta. Onneksi.