Marsista löytyi kivettyneitä hiekkadyynejä
Liekö uutinen kovinkaan yllättävä, kun kyse on miljardeja vuosia sitten kuivuneesta maailmasta, jonka pinnalla tuuli kuljettelee hiekkaa edestakaisin.
Löydön teki NASAn Curiosity-kulkija, joka on vaeltanut Gale-kraatterissa vuoden 2012 elokuusta lähtien. Tummasta hiekkakivestä muodostunut esiintymä on kraatterin keskellä kohoavan Sharp-vuoren alarinteillä, joita kulkija on tutkinut viime vuodesta lähtien.
Curiosity on hiljalleen ajelemassa yhä ylemmäs vuoren kuvetta pitkin, ja matkalla se pääsee tarkastelemaan eri aikoina ja erilaisissa olosuhteissa syntyneitä geologisia muodostelmia.
Dyyneistä koostuva esiintymä on osa muodostelmaa, jolle tutkijat ovat antaneet nimeksi Stimson. Hiekkakivessä on eri suuntiin kallistuneita ohkaisia kerrostumia, jollaisia esiintyy myös Maassa kivettyneiden dyynien yhteydessä. Ne eivät siis ole syntyneet vedessä, vaan kuivalla maalla.
Kerrostumien muodoista ja asennoista voidaan päätellä, mistä päin dyynejä kasanneet tuulet ovat puhaltaneet. Se taas antaa mahdollisesti tietoa muinaisen Marsin sääoloista. Mikä puolestaan liittyy keskeisesti siihen, onko punainen planeetta ollut joskus kauan sitten elämälle suotuisa maailma.
Stimson-muodostelman alapuolella on muinaista mutaa, joka on kerrostunut kraatterissa ammoin lainehtineen järven pohjaan ja rantamille. Yli kolme miljardia vuotta sitten Marsin kaasukehä oli tiheämpi, ilmasto lauhkeampi ja planeetan pinnalla oli jokia, järviä, kenties laaja merikin.
Mutta oliko Marsissa tuolloin elämää, se on edelleen arvoitus.
Dyyniesiintymän kuva on koottu kymmenistä yksittäisistä otoksista, jotka on napattu elokuun lopulla Curiosityn maston kahdella kameralla. Tuolloin kulkija oli ollut työn touhussa naapuriplaneettamme pinnalla jo liki 1 100 Marsin vuorokauden verran.
Mosaiikin keski- ja yläosat on kuvattu kulkijan oikealla ”silmällä”, jossa on 100-millinen teleobjektiivi. Etualan sekä laitojen kuvaamiseen on käytetty 34-millistä laajakulmaobjektiivia, joka on kulkijan vasempana silmänä.
Kuvan valoisuutta ja värejä on säädetty siten, että ne vastaavat näkymää Maan valaistusoloissa keskellä päivää. Mars on etäämpänä Auringosta kuin Maa ja sen kaasukehässä leijuu punaista pölyä, joten todellisuudessa maisema on hämärämpi ja punasävyinen.
Kuvien ottamisen jälkeen Curiosity on kulkenut noin sadan metrin matkan kohti etelää hiekkakiviesiintymää myötäillen. Kulkijan on tarkoitus ottaa siitä porallaan näyte, jonka se sitten analysoi. Näin toivotaan saatavan lisätietoa olosuhteista, joissa dyynit kauan sitten kasautuivat.