Kuolevan kääpiön rytmihäiriöt
Tähdet ovat ihan kuin ihmisiä: ne syntyvät, elävät elämänsä ja kuolevat – ja monilla on lopun lähestyessä vakavia rytmihäiriöitä.
Auringon kanssa samaa kokoluokkaa olevat tähdet päättävät päivänsä suhteellisen rauhallisesti. Kun ne ovat laajentuneet punaisiksi jättiläisiksi ja puhaltaneet uloimmat kaasukerroksensa taivaan tuuliin, jäljelle jää suunnilleen Maan kokoinen valkoinen kääpiö.
Sen sisuksissa ovat ydinreaktiot sammuneet ja vähitellen valkohehkuinen kääpiö jäähtyy ja muuttuu yhä himmeämmäksi, lopulta sysimustaksi ja hyvin tiheäksi kappaleeksi.
Valkoiset kääpiöt eivät kuitenkaan ole vielä ihan elottomia. Niiden säteilyssä voi tapahtua pieniä muutoksia. Esimerkiksi nimellä PG1149+057 tunnettu kääpiötähti vuoroin kirkastuu ja himmenee muutaman minuutin välein.
Säännöllisen kirkkaudenvaihtelun lisäksi valkoisen kääpiön käytöksessä on havaittu odottamaton piirre. Muutaman päivän välein siinä tapahtuu voimakkaita purkauksia, jolloin kääpiön kirkkaus kasvaa jopa 15 prosentilla ja pintalämpötila kohoaa useilla sadoilla asteilla. Ja näitä purkauksia sattuu epäsäännöllisin väliajoin.
PG1149+057 sijaitsee Neitsyen tähdistön suunnassa ja sen etäisyys on noin 120 valovuotta. Epäsäännöllisten rytmihäiriöiden havaitseminen on mahdollista vain, jos sykkivää valkoista kääpiötä pääsee seuraamaan yhtäjaksoisesti kuukausien ajan.
Siihen tarjoutui mahdollisuus Kepler-avaruusteleskoopilla, jonka varsinainen tehtävä on etsiä eksoplaneettoja, muiden tähtien kiertolaisia. Kepler tarkkailee tähtien kirkkauksia, jolloin niiden editse mahdollisesti kulkevat planeetat saavat aikaan vähäisen himmenemisen. Samalla tulee havaituksi muistakin syistä kirkkauttaan vaihtavia tähtiä – kuten rytmihäiriöisiä valkoisia kääpiöitä.
Pääosin hiilestä ja hapesta koostuvien kääpiötähtien säännöllinen sykintä on erittäin säännöllistä. Jotkut niistä ovat säilyttäneet saman tahdin kymmenien vuosien ajan. Tähtitieteellisesti se on toki lyhyt aika, mutta toisaalta vain maapallon kokoisissa kappaleissa voi tapahtua myös nopeita muutoksia.
Kuten nyt havaittujen rytmihäiriöiden perusteella näyttää tapahtuvankin. Ilmeisesti lämpötilalla on jotain tekemistä epäsäännöllisten purkausten kanssa, sillä niitä on havaittu vain parilla melko viileällä kääpiötähdellä.
Toistaiseksi tähtitieteilijöillä ei kuitenkaan ole selitystä kuolevien kääpiöiden rytmihäiriöille.
