Kun planeetat kohtaavat

Kevään ja alkukesän aikana illan tullen läntiselle taivaalle syttyi kaksi kirkasta valopistettä. Venus ja Jupiter päihittävät kirkkaudessa kaikki öisen taivaan tähdet, mutta ne on helppo erottaa muista yöllisistä valopisteistä myös liikkeensä ansiosta: viikkojen ja kuukausien mittaan ne lähestyivät hitaasti toisiaan.

Kesäkuun lopussa Venus ja Jupiter sujahtivat toistensa ohitse. Välimatka oli lyhimmillään pienempi kuin Kuun näennäinen läpimitta eli kulmamitoissa alle puoli astetta. Kirkas planeettapari kiinnitti helposti satunnaisimmankin ulkonaliikkujan huomion, jos oli pilvetöntä eikä yötaivas olisi ollut niin kesäisen valoisa kuin se Suomessa on.

Itse satuin tuona iltana olemaan Cambridgessä, missä taivas on keskikesälläkin huomattavasti tummempi kuin täällä Pohjolassa. Sieltä on myös ylläoleva planeettakaksikon kuva – tai jos tarkkoja ollaan, se on napattu Landbeachin kylässä perunapellon laidalta.

Otsikko viittaa paitsi tuohon kesäkuiseen iltayöhön, myös 1970-luvun lopulla ilmestyneeseen Antti Jänneksen ja Heikki Ojan kirjaan 1982 – Kun planeetat kohtaavat. Tuolloin kaikki Aurinkokunnan planeetat asettuivat suoralle linjalle, mistä piti seuraaman suuria mullistuksia matoisella maapallollamme.