Kimi voitti Tour de Francen!
Vaikka ei edes seuraisi formulointia, kuka tahansa huomaa, että yllä olevassa otsikossa ei ole tolkun hiventä. Pitkämäen ei myöskään kerrota keskeyttäneen satasen aitoja eikä Selänteen lopettaneen upeaa krokettiuraansa.
Samanlaisella tarkkuudella kuitenkin uutisoidaan yhä useammin tieteen tuoreimpia tuloksia ja ihan perusasioitakin.
”Komea tähdenlento oli meteoriitti.”
”NASA havaitsi valoja kääpiöplaneetalla.”
”Asteroidi ohittaa Maan lähempää kuin yksikään tunnettu asteroidi aiemmin.”
”Yhdysvaltojen avaruushallinnon Dawn-luotain on ottanut ensimmäiset kuvat Cereksestä.”
No mikä näissä nyt sitten on niin pahasti pielessä?
Tähdenlennot eivät ole ”meteoriitteja” – jotka ovat maanpinnalle tömähtäneitä avaruuden kiviä – vaan meteoreja, kääpiöplaneetan ”valot” ovat pelkkiä vaaleampia alueita, useampikin asteroidi on ohittanut ”Maan lähempää” kuin uutisessa mainittu taivaankappale ja Dawn-luotain otti ”ensimmäiset kuvat Cereksestä” jo useita kuukausia aikaisemmin.
No mitä väliä?
Useimpien mielestä ei varmaankaan mitään. Ongelma vain on se, että yhä teknisemmäksi käyvä yhteiskuntamme nojaa entistä enemmän tieteelliseen tutkimukseen ja sen tuloksiin, halusimmepa sitä tai emme. Menneinä aikoina hyväksi havaitulla maalaisjärjellä ei enää pärjää.
Se on jo käynyt selväksi, että päättäjillä ei keskimäärin ole harmainta aavistusta mistään tieteeseen liittyvästä – eikä sen puoleen ihmeempää kiinnostustakaan. Vaikeita asioita, liikaa lukuja, pelkkää teoriaa, arkielämälle vierasta…
Siksi suurelle yleisölle olisi sitäkin tärkeämpää kertoa tieteestä, tutkimuksesta ja saavutetuista tuloksista eksaktisti, täsmällisesti ja oikein! Ihmiset ovat kuitenkin kiinnostuneita tieteestä ja tekniikasta, se on todettu lukuisissa kyselyissä ja gallupeissa.
Ja sen on noteerannut myös media. Yhä useammassa aviisissa kerrotaan tieteestä, jos ei nyt ihan tiedesivuiksi saakka, niin koti- ja ulkomaan uutisten seassa nyt kumminkin. Jälki on kuitenkin aivan liian usein järkyttävän ala-arvoista, toisinaan pelkkää potaskaa.
Tieteelliselle tutkimukselle on luonteenomaista, että monet asiat ovat epävarmoja, tulokset alustavia tai havainnot ristiriitaisia. Sellaisista on tietysti hankala kertoa kovin tarkasti eikä sitä kukaan oleta tai vaadikaan.
Iso osa nykytietämyksestä on kuitenkin niin tarkkaa kuin tieteessä ylipäätään on mahdollista – jos ei muuten, niin terminologian osalta. Mutta kun sekään ei tunnu millään menevän kohdilleen.
Formulakuski ei voi voittaa Tour de Francea eikä Linnunrata ole sama kuin Aurinkokunta, vaikka lehden sivuilla tai nettitekstissä niin väitettäisiinkin. Kuten todettua, ensin mainitun faktan tietävät kaikki, jälkimmäinen tuntuu tulevan joillekin tieteestä kirjoittaville toimittajillekin yllätyksenä.
Miksi aikakaudella, jolloin asioiden tarkistaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa, asioiden tarkistaminen jätetään yhä useammin kokonaan tekemättä ja luotetaan mutu-tuntumaan, joka ei ole tiedeuutisoinnille kovin vankka perusta?
Tiede on vaikeaa, mutta ei niin vaikeaa.