Aikakuplassa

Ongelmana on se, että avaruus on niin iso.

Profiilikuva
Kirjoittaja on tiedetoimittaja ja tietokirjailija.
galaksi_EGS_lores
Kaukaisin tunnettu galaksi EGS-zs8-1 erottuu sinertävänä utuläikkänä. Kuva: NASA / ESA / Yale University

Kuten tieteisklassikko Linnunradan käsikirja liftareille toteaa, avaruus on iso, tosi iso. Ihmiskunta on tarkastellut sitä kaukoputkien avulla nelisensataa vuotta ja sitä ennen taivaalle on tähyilty paljain silmin.

Suurin osa maailmankaikkeutta koskevasta tietämyksestä on saatu viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana, kun aallonpituusalue toisensa jälkeen on avautunut yhä herkemmille havaintolaitteille.

Mutta mistä tuo kaikki tieto oikeastaan kertoo?

Ongelmana on juuri se, että avaruus on niin iso. Jos Auringon jälkeen lähin tähti Proxima Centauri sammuisi juuri NYT, huomaisimme sen aamuyöllä 11. elokuuta vuonna 2019.