100 000 vesiperää
Onko siellä ketään? Missä kaikki ovat?
Onko siellä ketään? Missä kaikki ovat?
Siinä ovat kenties kaksi keskeisintä kysymystä kaikissa kauhuleffoissa – ja Maan ulkopuolisen elämän etsinnässä. Tosin joidenkin mielestä ne ovat yksi ja sama asia.
Esimerkiksi brittifyysikko Stephen Hawking on ilmaissut huolensa kosmisista kontaktiyrityksistä: jos muualla maailmankaikkeudessa on älyllisiä olentoja, ne ovat todennäköisesti huimasti meitä kehittyneempiä ja jyrää meitin, jos sille päälle sattuvat.
Huoli näyttää olevan turha.
Tuoreessa tutkimuksessa etsittiin merkkejä huipputeknisistä supersivilisaatioista, jotka olisivat valloittaneet koko kotigalaksinsa. Taustalla olevan ajatuksen mukaan laajalle levinnyt teknologia tuottaisi niin paljon hukkaenergiaa, että se olisi mahdollista havaita infrapuna-alueen keskivaiheilla olevilla aallonpituuksilla – siis lämpösäteilynä.
Etsintään käytettiin muutama vuosi sitten taivasta tarkkailleen WISE-infrapuna-avaruusteleskoopin (Wide-field Infrared Survey Explorer) havaintoaineistoa. Kartoituksella on tuttuun tapaan nimenä kryptinen lyhenne G-HAT, joka ei purettuna ole paljon sen selkeämpi: Glimpsing Heat from Alien Technologies eli ”vieraan teknologian lämmön vilkuilu”.
Siinä riittikin puuhaa. WISE-teleskoopin havaintoluettelossa on lähes 100 miljoonaa kohdetta. Niistä seulottiin ensin galaksit, jotka säteilevät voimakkaasti infrapuna-alueella. Lupaavia kandidaatteja kertyi 100 000. Ne käytiin sitten yksitellen läpi. Se tuotti tulokseksi 50 galaksia, joissa lämpösäteilyn ylimäärä on epätavallisen suuri.
Löytyikö siis 50 galaksia, joissa asustaa meitä muurahaisten tasoisina pitäviä yliälykkäitä ja huippukehittyneitä olentoja? No ei. Lämpösäteily on peräisin luonnollisista lähteistä,elottomista avaruuden kohteista. Tulos oli vieraiden sivilisaatioiden suhteen yhtä pyöreä nolla kuin kaikissa aikaisemmissakin yrityksissä bongata alieneita.
Se ei välttämättä tarkoita, etteikö älyllisiä avaruusolioita voisi silti olla olemassa. Nyt etsittiin supersivilisaatioita, joilla olisi hallinnassaan kokonaisia galakseja.
Vaikka me ihmiset pidämme itseämme kovin kehittyneenä eläinlajina, ei meitäkään pystyisi löytämään edes lähimmistä naapurigalakseista käsin. Suurin osa myös Linnunradan muista mahdollisista asukeista olisi meistä autuaan tietämättömiä.
Kotigalaksimme läpimitta on noin 150 000 valovuotta ja ihmiskunnan radiolähetykset ovat loitonneet Maasta vasta noin 100 valovuoden etäisyydelle. Sitä etäämpänä meistä ei näy eikä kuulu jälkeäkään.
Hawkingin pelko on siis perusteeton.