Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Wikipedia ja anarkistisen viljelijäyhteisön ongelmat

Pertti Jarla
Blogit Tähän on tultu 30.3.2012 20:35

Seurasin tänään sivusta, kuinka nopeaa oli Wikipedian avulla selvittää, mikä on Bohrin säde. Heräsi sääli ja kunnioitus niitä kohtaan, jotka joutuivat opiskelemaan fysiikkaa ennen maailmanlaajuista tietoverkkoa. Itsehän tongin sieltä jatkuvasti helppoja linkkejä blogituksiini.

Esko Valtaoja ylisti Wikipediaa v.2004 julkaistussa kirjassaan ”Avoin tie-kurkistuksia tulevaisuuteen”. Ylistys tapahtuu kappaleessa ”Anarkiaa Ruisrockissa”, Valtaoja kuvaa Wikipedian osuvasti ja kiinnostavasti anarkistisen yhteisön tuottamana tietosanakirjana. Hän kehuu, kuinka vapaaehtoisyhteisö kontrolloi itse itseään ja laittaa ”väärän tiedon levittäjät ripeästi kuriin”.

Kuvaus kuulostaa kahdeksan vuotta myöhemmin vähän liiankin ruusuiselta. Etenkin suomenkielisestä Wikipediasta tuntuu löytyvän virheellistä ja puolueellista tietoa luvattoman helposti, kun lukee aiheista joita vähän tuntee. Tästä herää tietysti epäluottamus niitä artikkeleita kohtaan, joiden aiheita ei entuudestaan tunne.

En tiedä teistä, mutta minä en yleensä korjaa löytämiäni virheitä. Saatan valittaa niistä jollekin Facebookissa tai naamakkain, mutten jotenkin viitsi alkaa siivoamaan yhteistä tietosanakirjaamme. Valtaojaa luettuani tunnen olevani anarkistisen kommuunin jäsen, joka ei saa kitkettyä yhteiseltä pelloltamme löytyviä rikkaruohoja. Syitä tulee helposti mieleen:

  • Työstä ei saa minkäänlaista palkkaa. Koska artikkeleita on lukemattomia, yhteen osallistuminen ei suoraan sanoen edes hivele egoa. Tuskin siitä työstä saa keneltäkään edes palautetta, ellei mene jollekin foorumille sitä erikseen kerjäämään.
  • Koska toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, kukaan ei pakota tai edes patista minua.
  • Saan jo ilmaiseksi nauttia paremmin hoidetun pellon sadosta, siis englanninkielisestä Wikipediasta.

Suomenkielinen Wikipedia on anarkiaa käytännössä, hyvässä ja pahassa. Saa nähdä tekeekö kaltaisteni ihmisten laiskapersiisyys siitä seuraavien kahdeksan vuoden kuluttua vielä rikkaruohoisemman rappiotilan.

Pertti Jarla

Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Keskustelu

Aivan, siksi asiat kannattaakin tarkistaa nykyisin myös englanninkielisestä Wikipediasta ja vielä kenties muualtakin, myös englanninkielistä wikipediaa muokataan tiettyjen asioiden kohdalla aika vauhdikkaasti. Wikipediassa on se hyvä puoli, että näkee sivujen muutoshistorian, vanhempi artikkeli voi olla melko lailla erilainen kuin uudempi. Nykyisin voisi sanoa, että usein vanhemmat artikkelit olivat parempia (oma mielipide). Suomenkielisen Wikipedian yksi ongelma on myös, että se tuntee melko vähän asioita. Yleensäkin netti on muuttunut, kuten Kari aikoinaan (2004) ennusti ja oli edella aikaansa.

”Seuraavaksi edessä ovat verkkojen toimintavarmuuden luhistuminen ja internetin sisällön manipuloinnin lisääntyminen. Lopulta koko järjestelmä romahtaa, koska saastan määrä verkossa ylittää sietokynnyksen, luottamus internetistä saatavaan tietoon on olematon ”

http://www.hs.fi/tulosta/1076154262491

Jep, harvapa noita viitsii palkatta ryhtyä perkaamaan varsinkin kun edessä usein on väistämätön muokkaussota. Tämähän johtaa sitten siihen että monet artikkelit ovat palkattujen propagandistejen jäljiltä, hyvänä esimerkkinä vaikkapa Axel Olof Freudenthalin rasismin siivoaminen pois – kyllähän ruotsinkielisten säätiöiden palkatulla porukalla tällaiseen resursseja piisaa. Tuo siis vain yhtenä esimerkkinä.

Korjaan virheet aina, kun se on mahdollista, mutta juttuja ei usein voi ”vain” korjata, kun anarkistit vaatisivat nykyään huolellista lähteistystä. Se taas vaatii paljon enemmän aikaa kuin virheiden spottaus ja tekstin toimittaminen.

Selvien myyttien kohdalla olen kyllä yrittänyt tehdä parhaani. Wp on monin paikoin hörhöjen infestoima ja siten vastarinta normaalimman näkökulman saamiseksi on kovaa.

On aika paradoksaalista, että vaatimus lähteistyksestä romuttaa halun parantaa laadultaan kammottavaa artikkelia.

Wp:ssä on myös erittäin hyvin kirjoitettuja artikkeleita. Monet aihealueet ovat kauttaaltaan puhtaita ilmiselvistä virheistä.

Yksi perustavaa laatua oleva vika Wikipediassa on linkitettyjen lähteitten vaatiminen. Joskus artikkeleihin juuttuu jokin yleinen väärinkäsitys, josta on olemassa miljoona toisiaan toistelevaa linkkiä. Totuudesta ei välttämättä ole ollenkaan kunnollista ja luotettavaa linkkiä, jos totuus löytyy vaikkapa 1800-luvun lopulla julkaistusta alan lehdestä, jota ei ole skannattu nettiin ja lähin kappale on Tukholman yliopiston kirjatossa. Yritä siinä sitten puhua järkeä ja saada asioita kohdalleen.

Joskus tuntuu siltä, että pitäisi perustaa sivusto jonne kirjoittaa jutun aiheesta, sitten menee Wikipediaan editoimaan artikkelin ja linkittää siihen itse pusaamansa ”todisteen”… Tällä saisi sääntöjen mukaisen linkin aikaiseksi.

Usein Wikipediaa kritisoidaan huonoista artikkeleista. Mielestäni kritisoidessaan pitäisi myös antaa vähintään yksi esimerkki huonosta artikkelista ja kertoa mikä siinä on väärin. Samalla voisi myös antaa esimerkin hyvästä artikkelista.

Tiedon oikeellisuus on suhteellista. Useasti huuhaa-ihmiset valittavat, että Wikipedian artikkelit jostakin huuhaa-aiheesta ovat puolueellisten skeptikoiden tekemiä ja tiukasti valvomia. Mutta ainakin astrologia-artikkelissa on huuhareiden väitteitä ilman mitään lähdeviitteitä.

Itse en ole juurikaan uskaltanut Wikipedian artikkeleihin koskea. Olen joskus korjannut kirjoitusvirheitä ja joskus lisännyt selkeästi epäilyttäviin artikkeleihin ”lähteet puuttuvat”-mallineen.

Wikipedian korjaus, tai muun immateriaalisen vapaaehtoistyön kuten avoimenlähdekoodin kirjoittelu tai parantelu, ei palaudu maslovin tarvehierarkiaan joten vertaus kommunismiin on hieman epäosuva. Jos kysyt minulta miksi teen ilmaisia immateriaalituotoksia selitykseni on, että opin aiheesta toimiessani sen parissa. Empä ihmettelisi vaikka jotkut toiset jakaisivat syyn, ja mistäpä tiedän mikä muita motivoi.

Näitä luetaan juuri nyt