Blogit

Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Vintage vihapuhe

Blogit Tähän on tultu 30.9.2011 16:46
Pertti Jarla
Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Muistatte Norjan joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin 1500-sivuisen manifestin. Siinä Breivik kuvailee terroritekojansa, ja perustelee ne: paha monikulttuurisuus on hyvän kristityn Euroopan vihollinen, ja se on tuhottava.

Tällainen luetaan vihapuheeksi. Lainaan Wikipediasta:

Vihapuhe on Euroopan neuvoston ministerikomitean mukaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuviha, muukalaisviha, antisemitismi tai muunlainen viha, joka perustuu suvaitsemattomuuteen.

Vihapuheesta ollaan huolissaan ministeri- ja valtakunnansyyttäjätasoilla saakka. Sen levittämisestä epäiltyjä henkilöitä, kuten Jussi Halla-ahoa, paheksutaan. Entä jos vihanjulistus kohdistuu noin puoleen maapallon väestöstä, miehiin?

Valerie Solanaksen 1968 julkaistu SCUM(Society for Cutting Up Men)-manifesti on puhdasta vihapuhetta. Siinä määritellään vihollinen, miehet: heidät kuvaillaan täysin vihattaviksi tunteettomiksi sioiksi, jotka ovat pilanneet maailman. Naiset ovat täydellisempiä, jalompia olentoja joiden olisi parasta tappaa miehet ja ottaa maailma käsiinsä.

SCUM-manifesti on tänä vuonna julkaistu suomeksi Akuliina Saarikosken suomentamana. Feministisen Tulva-lehden haastattelussa Saarikoski sanoo sen olevan ”feministisistä teksteistä ehkä tärkeimpiä”. Se on hänestä ”mahtavalla tavalla” hullu.

Akuliina Saarikoski ei itse kannata silmitöntä väkivallan käyttöä, mutta ihailee sitä kuinka SCUM-manifesti ”uskaltaa tehdä just sen, mitä mä en uskalla, eli iskeä suoraan kohti sitä mitä vihaa.”

Siis mitä kohti? Solanaksen teksti ei vihaa vain joitain miehisiä instituutioita, vaan miehiä ylipäätään, sellaisina millaisiksi he ovat syntyneet. Tarkoittaako edellämainittu, että myös Saarikoski vihaa kaikkia miehiä ihmisinä? Tuskin.

Mutta jos hän ihastuu siihen kuinka joku iskee suoraan jotain vihaamaansa kohti, riippumatta siitä mitä se on, eikö hän siis innostuisi yhtälailla Breivikin manifestista?

Miksi yksi murhanhimoinen vihapuhe on vastenmielistä mutta toinen inspiroivaa ja tärkeää luettavaa? Siksikö, että Anders Breivik onnistui tappamaan kymmeniä, mutta Solanas epäonnistui täpärästi yrityksessään tappaa Andy Warhol?

Tuskin, miettikää jos Breivik ei olisi onnistunut kuin haavoittamaan yhtä nuorta sosiaalidemokraattia lähes kuolettavasti. En usko että hänen manifestiaan siltikään julkaistaisiin meillä kirjana ja kehuttaisiin missään aikakauslehdessä ”tärkeäksi”, kehuen kuinka ”se antaa itsevarmuutta liikkua maailmassa olematta kiltti. Vihollisille ei pidä olla kiltti”. Ainakaan ilman valtavaa älänmölöä ja eduskuntakyselyä.

Jos jollekulle nyt tulee mieleen, että Suomessa mies on hieman enemmän tapettavaksi sopiva kuin toisen kulttuurin edustaja, en oikeastaan ihmettele. Tällaisesta niitä katkeria muukalais- ja naisvihaisia äijiä syntyy.

Mikä helvetti siinä on, että kaikkien ihmisten elämän kunnioittaminen ei meinaa mennä laajemmalti älykkäidenkään ihmisten kajuuttaan?