Vielä Teemu Mäestä ja kansalaistottelemattomuudesta

Edellinen kirjoitukseni Teemu Mäestä ja hänen ns. kissantappovideostaan on herättänyt melkoisesti kommentteja. Kuten aina, mukaan mahtuu kaikentasoisia. Näyttää siltä, että olen selittänyt joitain asioita epäselvästi, joitain olen joutunut hyvien kommenttien ansiosta miettimään uusiksi.

1. Teemu Mäen eläinrääkkäys

Pidän Teemu Mäen 1988 tekemää Sex and Death -videoteosta taiteellisesti epäonnistuneena ja rikollisena. Videota varten tehdyn eläinrääkkäyksen kamaluus lyö useimpien katsojien aivot oikosulkuun, tavoiteltua väkivalta-asioiden syvällisempää pohdiskelua ei siksi tapahdu.

Se, miten video onnistui taideteoksena, on epäolennaista. Sen tekemiseen liittyi joka tapauksessa rikos, enkä pidä sen esittämistä kovin suotavana. Teemu Mäki sai rikoksestaan tuomion, 1400 markan sakkorangaistuksen. Mielestäni paljon isompi tuomio olisi ollut paikallaan, vaikka vapausrangaistus. Suomessa eläinrääkkäystuomiot ovat vielä tänäänkin liian lieviä.

Samoin Mäen olisi pitänyt saada pysyvä lemmikkieläimen pitokielto. Sellaisia ei hevin jaeta. Kuitenkaan lemmikin pitämisoikeuden menettämisestä ei voi katsoa koituvan ihmiselle mainittavaa haittaa, toisin kuin vaikka autolla ajo-oikeuden menettämisestä.

Puolustelen Teemu Mäkeä, koska teosta on kulunut reilusti aikaa, ja sakkorangaistus on suoritettu. Ihmistä ei minusta voi pitää yhteiskunnallisesti kelvottomana, vaikka hänen suorittamaansa rangaistusta pitäisi liian lievänä.

2. Teemu Mäki Paavo Arhinmäen kampanjassa

Minusta siis tuomionsa kärsineen rikollisen voi periaatteessa ottaa mukaan vaikka vaalikampanjaan. Periaatteessa, koska tapauskohtaisestihan nuo jutut on arvioitava. Hyvän ja huomionarvoisen pointin ovat esittäneet ne, jotka muistuttavat että Mäki ei tunnu katuvan eläinrääkkäystään. Hänhän lähinnä harmittelee valehteluaan eläinsuojeluihmisille, ei eläimen tappamista taiteen nimissä. Siinä mielessä on totta, että Mäen pitäminen kunnollisena kampanja-avustajana on kyseenalainen juttu. Minusta se on ok, ymmärrän hyvin että monen mielestä ei.

Ne kommentoijat, joiden mielestä Mäki on taiteilijana ensisijaisesti kissantappovideon tekijä, ovat mielestäni väärässä. Taiteilijan arvostettavuutta ei voi mitata pelkillä ”suuren yleisön” mielikuvilla. Toissijaista on sekin, onko taiteilija miellyttävä ja esimerkillinen henkilö.

Teemu Mäki on ollut viime vuosikymmeninä Suomen arvostetuimpiin kuuluva, tuottelias taiteentekijä, pidimme siitä tai emme. Muistetaan, että Paavo Arhinmäki on kulttuuriministeri. Koska Mäki taitaa olla myös aktiivinen vasemmistolainen, on täysin ymmärrettävää jos Arhinmäki muistaa Teemu Mäen paremmin tuoreemmista yhteyksistä kuin vuoden 1988 videotaiteestaan.

3. Tarkovski ja lihateollisuus

Kun viittasin Andrei Tarkovskin Andrei Rublev -elokuvaan ja lihantuotantoon liittyvään eläinten julmaan kohteluun, en halunnut vähätellä Mäen eläinrääkkäystä. Mainitsin nämä, koska minusta on kiinnostavaa kuinka Teemu Mäki henkilönä liitetään ensisijaisesti eläinrääkkäykseen, mutta muita vastaavaan syyllistyneitä ei. Rääkättyjen eläinten määrä on sinänsä toissijaista. Tietysti eläinten itsensä kannalta olisi tärkeintä keskittyä kiireellisimmin laajamittaisimpiin tapauksiin.

Teemu Mäkihän on katsonut kissantapponsa olleen samanlaista kansalaistottelemattomuutta kuin iskut turkistarhoille.

4. Kansalaistottelemattomuus noin yleensä

Pekka Haavisto on herättänyt pettymystä olemalla hyväksymättä sikaloiden olojen salakuvaamisia. Niissähän rikotaan lain kirjainta menemällä luvatta kuvaamaan eläinten oloja. Ei Haavisto tuomitse eläinoikeusaktivisteja, vaan toiminnan laittomuuden, kotirauhan häiritsemisen. Meistä sellainen toiminta voi olla hyväksyttävää, mutta Haavisto pyrkii presidentiksi. Presidentti on osa virallista lainsäädäntösysteemiä, eikä voi sanoa että tämän ja tuon lain rikkominen on ihan jees.

Kansalaistottelemattomuus on vähän kuin kävisi vieraissa paneskelemassa ennen kuin katkaisee parisuhteen. Rikotaan sääntöjä, vaikka olosuhteita voisi ensin muuttaa niin että toiminta olisi sallittua. Tarkoitan, että laillinen tapa olisi ensin hakea muutosta lainsäädäntöön, vaikka niin että maatilojen yllätystarkastukset tehostuisivat.

Eihän se niin yksinkertaista tietenkään ole, kun miettii eläimiä jotka kärsivät ennenkuin tarvittavat lainmuutokset joskus ehkä astuvat voimaan. En kuitenkaan tiedä, kuinka lainsäätäjät voisivat antaa signaalin, että lakia voi rikkoa jos tarkoitus on hyvä. Hyvän tarkoituksen ja sallittavien toimintatapojen määritteleminen olisi liian vaikeaa.

Haavisto mainitsi uusnatsit. Kuvitellaan uusnatsi, joka vaikka pyrkisi löytämään todisteita väitetystä rikollisuudesta Romanian romanien keskuudessa. Saahan rikollisuutta vastustaa, poliittisesta kannasta riippumatta? Vigilanttinatsin murtautuminen romanin kotiin suututtaisi varmasti osan väestöstä. Omaisuuden penkominen suuremman osan, ja jonkun romanin kovisteleminen tiedon saamiseksi kaikki paitsi vähemmistön. Vedä siinä sitten sallittavan toiminnan rajaa.

Loppukommenttina en osaa kuin sanoa tylsästi, että kansalaistottelemattomuus on kimurantti juttu. Kiitos kaikille Teemu Mäki -kommenteista, mieluummin minä näen että eläinrääkkäystä ei voida antaa anteeksi kuin että sitä suositaan.