Blogit

Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Valerie Solanas ja SCUM, itse itseäni kritisoiden

Blogit Tähän on tultu 14.5.2013 07:40
Pertti Jarla
Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Jami Järvisen Kaasuputki-blogi käsittelee tänään pytyllä luettua Valerie Solanasin SCUM-manifestia. Osani saan minäkin mies. Innostuinhan pari vuotta sitten vertaamaan miesvihaista manifestia joukkomurhaaja Breivikin teksteihin. Kirjoitin Kaasuputkeen kommentin jossa yritän postmodernia puolustusta: kuinka Järvinen voi väittää että tekstistä voi olla ”oikea” tulkinta ja ”väärät” kertovat lukutaidottomuudesta?

En tosin usko moiseen itsekään. Lähetettyäni vastineen muistin, että voin yrittää selvittää mitä Solanas itse ajatteli tekstistään. Oliko miesten haitallisuudesta ja heidän eliminoinnistaan kirjoittaminen kirjallista tykittelyä vai totista vihapuhetta?

Googlen taltioimana löytyikin Village Voice-lehden haastattelu vuodelta 1977, haastattelijana Howard Smith.

Smith: How would you describe what the SCUM manifesto says in one statement?

Solanas: That the males can’t love – that they are emotionally deficient, and because of these emotional deficiences they fuck up the world. And all the evils of the world emanate from this male incapacity to love.

Sitten häneltä kysytään kirjan ”käytännöllisestä” osasta, miesten syrjäyttämisestä & eliminoinnista ja siihen ryhtyvästä SCUM-yhteisöstä.

Solanas: It’s hypothetical. No, hypothetical is a wrong word. It’s just a literary device.

Olen sikäli vanhanaikainen, että jos kirjoittaja sanoo selvän oloisesti tarkoittaneensa jotain, se riittää minulle. Siis:

1) Solanas todella vaikuttaa inhoavan miehiä ja pitää heitä maailman ongelmien syynä. Myöhemmin haastattelussa hän pitää Smithin aiemmin kirjoittamaa lausetta ”She’s a man-hater, not a lesbian” kunnianloukkauksena. Ei kuitenkaan miesvihasyytöksen takia, vaan ”because I have been a lesbian”.

2) SCUM, Society for Cutting Up Men, on pelkkä kirjallinen tehokeino. Manifesti on siis miesvihainen, voisin jopa sanoa vihapuhetta, mutta sen ei voi katsoa tosissaan yllyttävän miesten deletointiin maailmasta.

Ensisijainen virheeni arvioidessani aiemmin SCUM-manifestia oli se, että luin siitä vain pätkiä sieltä täältä. Turvauduin enemmänkin Antti Nylénin ja Atlas Saarikosken toisen käden näkemyksiin. Ennen kaikkea olisi pitänyt etsiä Solanasin omia kommentteja. Mitä Järvisen mainitsemaan huumorintajuttomuuteeni tulee, aion harrastaa sitä jatkossakin päivätyön vastapainoksi.