Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Tuomas Enbuske esittelee uusliberalismia

Pertti Jarla
Blogit Tähän on tultu 27.6.2012 09:44

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on julkaissut Tuomas Enbusken kirjoittaman pamfletin ”Ajatusten alennusmyynti”. Siinä käydään läpi länsimaisen markkinatalouden ja uusliberalismin kriitikoiden väitteitä. Niitä runtatessaan kirja esittelee itseasiassa vapaan markkinatalouden kannattajien ajatusmaailmaa. Sen se tekee selkeästi, ja on tervetullutta vastapainoa Naomi Kleinin ja kumppaneiden pamfleteille.

Kirja on julkaistu vapaasti luettavana .pdf:nä. Näin pitääkin toimia, jos pamfletin ajatusten halutaan leviävän ja tekijöillä on taloudellisesti siihen mahdollisuus. Ajatusten alennusmyynnin teeseistä ei pidä suuttua, vaikka olisi kuinka vasemmistolainen: näin varmaankin ajattelevat monet talouden vaikuttajat, kuten esipuheen kirjoittaja Matti Apunen. On parempi, että he kertovat mielipiteensä yleisölle suoraan, eivätkä kätkeydy ketään loukkaamattoman ympäripyöreän lässytyksen taakse.

Enhän minä ole tätä vielä alusta loppuun lukenut, pätkän sieltä täältä. Mutta alanpa heti kritisoimaan sitäkin vähää. Enbuske kommentoi poliitikkojen vaalirahakohua ja korruptiota yleensä. Hänen mukaansa se johtuu siitä, että poliitikot ovat saaneet mandaatin säännellä taloutta. Tällöin

”…markkinatalous siirtyy sinne, missä on jotain ostettavaa. Aletaan ostaa poliitikkoja.”

Tuo on muotoiltu vähän hassusti, aivan kuin poliitikkojen ulkopuolella markkinoilla ei olisi oikein mitään ostettavaa. Tietääkseni kuitenkin on. Samalla markkinatalouden edustajilta riisutaan kaikki vastuu. He vain menevät talouden lakien mukana, ja talous ostaa kaikkea mitä voi.

Tällä logiikalla autoilija, joka lahjoo poliisin, voi syyttää yhteiskuntaa joka on antanut poliisille oikeuden rajoittaa liikenteen kulkua. Ongelma poistuisi tekemällä liikenteestä sääntövapaa viidakko. Niinhän se poistuisi, mutta yleistilanne jota korjaamaan liikenteen sääntely on aloitettu, huononisi. Sama pätee mielestäni talouden sääntelyyn.

Todetaan myös

”kun poliitikot alkavat säännellä ostamista ja myymistä laeilla, markkinatalous siirtyy sinne, missä on jotain ostettavaa. Aletaan ostaa lainsäätäjiä.”

Mutta hetkinen, jos lait ohjaavat markkinoiden ostokäyttäytymistä…eihän poliitikkoja ja virkamiehiä saa ostaa. Sekin on kielletty laissa. Nyt ontuu järkeily.

Samoin toinen kömpelö kohta on nostettava esiin. Pamfletti väittää, että elintaso on kohonnut sen jälkeen, kun talouden sääntely on heltynyt ja kultaiselle 1980-luvulle on turha haikailla. Väite sinänsä ei ole ollenkaan heikko, mutta vertailu 1980-luvun alun ja nykypäivän välillä ontuu:

”[1980-luvulla] heti aluksi on luovuttava tietokoneesta, Twitteristä ja Facebookista. Ei kai nyt kuitenkaan MP3-soittimesta? Kyllä. Nuo kaikki keksitään myöhemmin talouttaan vapauttaneissa maissa”

En nyt edes ala ruotimaan sitä, milloin ja missä tietokone keksittiin. Joka tapauksessa on äärimmäisen yksinkertaistavaa heitellä teknologian edistysaskelia ja sosiaalisen median innovaatioita ja kytkeä ne taloudellisen sääntelyn vapautumiseen. Samoin voitaisiin puolustella kommunismia: 1916 venäläisillä ei ollut avaruusasemaa, 1976 oli. Tiede etenee niin kauan kun ei uudelle keskiajalle mennä. Vaikka talouden sääntely nyt kiristyisi USA:ssa ja Japanissa, ne tuottaisivat seuraavien 20 vuoden aikana takuuvarmasti uutta teknologiaa.

On toki hyvääkin sattunut silmään. Tuomas Enbuske kuvaa osuvasti sitä älyllisesti laiskaa tapaa, jolla kapitalismia syytetään kaikesta perhesurmista rasismiin. Samoin uusliberalismi tarkoittaa kriitikoille ristiriitaisesti

”täysin vapaata taloutta, mutta silti suuryritysten tukemista valtion budjetista ja pankkien pelastamista kriisitilanteessa”

Uusliberalismin kriitikon tulee tuntea kohteensa, ja siihen tämä pamfletti on suositeltavaa luettavaa.

Pertti Jarla

Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Keskustelu

Nyt on kyllä vastaperustelut pielessä. Neuvostoliitto sai kyllä raketin avaruuteen, mutta ei edennyt siitä mihinkään – hyvä jos on edennyt vieläkään. Ei ole epävapaata maata, jolla menisi vapaita paremmin. Ota esimerkkinä vaikka ympäristöasiat ja tee tutkimuksesi. Mieti tätä päivää tai historiaa. Maailman edistyksellisimmät ympäristölait oli Neuvostoliitossa. Maailman historiassa sen sijaan, että oltaisiin kehitytty kaikki parempaan ollaan loputtomasti väännetty kättä, ja keskitytty siihen, että toinen pysyy heikompana. Sääntelyllä ja aseella ollaan parhaimmillaan pidetty länsimaat edellä ja aiheutettu sanoin kuvaamattomat kärsimykset muualla. Nyt vaan muilla on samat aseet ja säännöt ovat kääntyneet meitä vastaan. Uusliberaali oikeisto ajattelee, että sääntelyllä voidaan pitää valta täällä, vasemmisto ajattelee samoin, mutta eturyhmä on eri. Maailmankuva, joka on perustettu sen päälle, että muut ovat huonompia, ei tarkoita sitä, että itse olisi hyvä. Jos sääntelyllä tarvitsee lujittaa omaa asemaansa on lähtökohtaisesti varmasti väärässä ja se asema tulee jossain vaiheessa nopeasti alas. Enbuske on liberaali ja uskoo ihmiseen ja yhteistyöhön enemmän.

Torvi (vähän oudolta tuntuu puhutella näin, mutta) , tarkoitan sitä ettei yhteiskunnalista muutosta voi puolustella sillä, että sen jälkeen on tullut teknisiä innovaatioita. Olen kanssasi samaa mieltä, että vapailla mailla menee paremmin kuin diktatuureilla.

Mutta onhan se innovaatioiden ansiota, että elämä on parantunut, teknisten tai muiden. Ja niitä elämänlaatua parantavia asioita historiallisesti todistettuna syntyy siellä, missä niiden keksimistä ei ohjailla, vaan annetaan niiden syntyä tarpeen ympärille. Kuuraketti on siinäkin mielessä muuten hyvä esimerkki, että paljon voi tehdä saavuttamatta mitään hyvää, ellei sitten statuksen kasvamista ajatella hyvänä – tai painovoimattomuduessa toimivaa kuulakärkikynää. Tiede etenee ohjattunakin kyllä, mutta elämänlaadun parantaminen on kysymysmerkki. Kyllähän sodatkin tiedettä kehittävät, mutta ilman sotaa menee vielä paremmin. Oma lempilapseni on ympäristöasiat: olisiko ympäristöni parempi, jos saisin itse päättää? Epäilen, että Rion kokoukseen mennyt raha olisi tullut tehokkaammin käytettyä itse, jos ei ympäristöön, niin ainakin jollain tasolla elämääni parantavasti. Jos auto kuluttaa bensaa, niin se tarkoittaa, että bensa on halpaa ja se on halpaa koska me hyödytään sen tuottajan diktatuurista. Diktatuuri on ulkoistettu, mutta ongelmat hiipivät meille. Historiallisesti ongelmat vain kerrostuvat. Olisiko jotain parempaa keksitty, jos bensasta täytyisi maksaa sille kuuluva hinta? Palataan siihen, että säännöt ovat meidän, mutta kääntyvät meitä vastaan, koska samaiset säännöt sulkevat meidän silmät muilta vaihtoehdoilta.

On tietysti vähän typerää kommentoida mitään ennen kuin on kunnolla perehtynyt aiheeseen , mutta yritetään nyt kuitenkin jotain. Niin siis on mahdotonta ulkoistaa ihmisen oma vastuu teoistaan yhteiskunnalle ja ideologioille. Tietysti ei ole markkinatalouden eikä uusliberalismin vika että ihminen surmaa perheensä ja itsensä, vaan syy löytyy ihan ihmisestä itsestään: pahoja tekoja ei voi koskaan ulkoistaa.

Markkinat pitäisivät toimia kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan yhteisiä pelisääntöjä noudattaen. En ymmärrä miksi pitää ruveta ostamaan poliitikkoja? Vielä vaikeampi on ymmärtää miksi joku haluaa itsestään kauppatavaraa? Ihmiset haluavat siis näin yleisesti ottaen erilaisia hyödykkeitä omien preferenssien mukaisesti ja ovat valmiit maksamaan niistä oman budjettinsa mukaisesti samalla hyödyn maksimointia tavoitellen-näin karkeasti ajatellen. On tietysti syytä kysyä kuinka paljon halutaan , että valtio puuttuu ihmisten omaan päätäntävaltaan asioistaan? On kuitenkin syytä todeta että kai sentään laki pitäisi olla kaikkien ihmisten yläpuolella ja näin ollen siis yhteisten pelisääntöjen luoja.

Suomi oli 1980-luvulla vauras hyvinvointiyhteiskunta nimen omaan vahvan ja suuren julkisen sektorin vuoksi, joka kanavoi myös hyvin toimineen yksityisen sektorin vientituloja yhteiseen koko kansan kattavaan palvelujärjestelmään mm koulutus- terveydenhuolto – sosiaaliturva, joka entisestään lisäsi hyvinvointia ja työllisyyttä. Tässä Suomi oli parhaimmillaan varmasti maailman parhaita. Valitettavasti tämä nousu päättyi 1990-luvun alun lamaan, idän kaupan romahtamisen, rahoitusmarkkinoiden liialliseen deregulaatioon, pankkikriisiin ja suurtyöttömyyteen.

Tietysti yhteiskunta muuttuu ja ”kehittyy” teknologian uusista edistyksistä. Esimerkkinä voisi ottaa vaikka Ruotsi-Suomea 1600 ja 1700- luvuilla pystyssä pitäneen tervakaupan loppumiseen valtameri-laivojen kehittymisen myötä. Nyt kriisissä paperiteollisuus lisääntyneen vaihtoehtoisen teknologian vuoksi esim digitaalinen data. Ja esimerkkejä löytyy lukuisia lisää.

Yhteiskunta ja siinä harjoitettu politiikka ei koskaan ole täysin arvovapaa: kysymys on vain mihin suuntaa sitä halutaan viedä ja kuka sitä vie. On kuitenkin todella vaikea sanoa mikä ratkaisu lopulta on aina se parhain. Maailma ei koskaan ole täysin musta-valkoinen. Voidaanko lopulta sanoa että ns vapaat maat ovat lopulta yhtään sen parempia tai vapaampia kuin diktatuuritkaan?

”Voidaanko lopulta sanoa että ns vapaat maat ovat lopulta yhtään sen parempia tai vapaampia kuin diktatuuritkaan?” Voidaan? ;) Vaikka ihmisen iloinen perusluonne varmasti hymyilyttää diktatuurissa eläviäkin, niin vaikea keksiä millä mittarilla meillä ei asiat olisi paremmin. Eipä ainakaan tarvitse pelätä, kun hymyilyttää. Veronmaksajien keskusliiton mukaan veroaste oli 5-8 prosentti yksikköä nykyistä pienempi 80-luvulla, joten julkisen sektorin koon voisi kyseenalaistaa, tehokkuudesta en tiedä. Lisäksi pitää mainita, että uusliberalismi ja vapaa markkinatalous ovat yhtä kaukana toisistaan, kuin sosialismi ja vapaa markkinatalous. Pankkien pelastamista ei todella voi perustella vapaassa markkinataloudessa. Uusliberalismi ei ole liberalismin uusi tuleminen, vaan lähinnä korporatismin synonyymi. Totuus on ehkä juuri tuon mainitun oman vastuun ulkoistamisen takana. Etujärjestöt pääasiassa kantavat yksittäisten jäsentensä epäonistumisen riskiä, jos muutos tulee yllättäen. Ja riskiä siirrettäessa vastuukin jaetaan. Varmasti jo biologiseen tarpeeseen pohjautuen vastuuta tulee siirrettyä, olemmehan sosiaalisia eläimiä. Ihmiset toimivat – ismissä kuin ismissä – paremmin, kun luottavat tulevaisuuteen ja kanssaihmisiin. Onni on valita mieleisensä ismi. Mutta onko oikein että etujärjestöt saavat kirjoittaa tarpeensa laeiksi ja edistääkö se kenenkään asiaa? Muutosta tapahtuu laeista huolimatta, eikä lait takaa kuin sen kirjoittajien oikeudet. Väkipakon edessä sitten häviää kaikki hyvät asiat.

”[1980-luvulla] heti aluksi on luovuttava tietokoneesta, Twitteristä ja Facebookista. Ei kai nyt kuitenkaan MP3-soittimesta? Kyllä. Nuo kaikki keksitään myöhemmin talouttaan vapauttaneissa maissa”

Tämähän on aivan älytöntä. Internet on kehitetty valtiollisessa ohjelmassa USA:ssa, WWW, jolle Facebook ja Twitter perustuvat, on kehitetty yhteiseurooppalaisessa valtiollisessa ohjelmassa (CERN), MP3 on valtiollisen tutkimuslaitkosen kehittämä teknologia Saksassa. Jos jotain, Tuomas Enbuske on osannut valita juuri ne esimerkit, jotka parhaiten tukevat vahvaa valtion osallistumista yhteiskuntaan.

Ihan hauskaa luettavaahan tuo Enbusken teksti oli, ja asiaakin suurelta osalta. Kritisoitavaakin kyllä jäi.

Olen Jarlan kanssa samaa mieltä (vai pitäisikö fingerporilaisittain sanoa että yhdyn Jarlaan) tuosta esimerkistä poliitikkojen ostamisesta, se oli sekava eikä pointti tullut selväksi. Lisäksi esimerkki siitä että kapitalismin ansiosta puretun presidentinlinnan paikalla ei ole jättimarkettia on varsin ontuva. Kultaisella 1800-luvulla naapuritalossahan oli hra Stockmannin jättimarketti (ajan mittapuulla). Ja olettaisin että nimenomaan säännöstelybyrokraattien ansiosta kauppatorin laidassa on nyt vanhat rakennukset jäljellä. Täydellisessä markkinataloudessa se olisi täynnä korkeita ja harmaita betonitaloja Manhattanin tyyliin.

Enbusken mukaan monopolit ovat lyhytikäisiä. Mahdollisesti mutta väitän juuri sääntelyn takia. Yritykset pelkäävät monopoliaseman seurauksia ja sääntelevät itse itseään sanktioilta välttyäkseen (esimerkkinä Enbuksen suosima Apple jota Microsoft auttoi että sai edes jotain perusteita väitteilleen etteivät olisi monopoli). Jos monopoleja ei rajoitettaisi väitän että ne olisivat ehkä jopa yleisin yritysmuoto monilla aloilla.

Terveydenhoidon ja ruuan yksityistämisen vertaaminen sillä perusteella että molemmat ovat perustarpeita ja ruoka näistä tärkeämpi oli huono. Tuotteista joita voi tehdä pienellä pääomalla syntyy helposti toimivat markkinat, tämän takia leipää on tarjolla niin paljon että jos ei yksi miellytä voi helposti valita toisen. Ruoka on myös ’hajautettu’ tuote joka kasataan itse osista, kuukauden ruoka-annosta ei osteta kerralla saarioisten paketissa. Sydänleikkausta ei voi hajauttaa ja valita eri osia mieltymysten ja vertailun perusteella.

Ns. uusliberalistit sanovat että kaikki toimisi jos vain markkinatalous olisi oikeasti vapaata. Se on vähän sama kun kommunisti sanoo että kyllä se toimisi jos kaikki toimisivat aidosti kommunismin periaatteiden mukaan. Siis utopiaa joka ei ole tosielämästä ja näin ollen turhaa spekulointia. Osa markkinoista on säädeltyjä ja rajoitettuja, osa on monopoliasemassa (tärkeimpänä fossiilinen öljy moottorien voimanlähteenä). Pankit saavat valtiolta etuja, ne saavat käyttää valtion rahaa ja vieläpä luoda sitä tyhjästä. Täydellisessä markkinataloudessa pankit allekirjoittaisivat omia velkalappujaan joita voisi sitten vaihdella. Ns vapaita alueita ei voi erottaa säännellyistä vaan kaikki ovat samaa kokonaisuutta (monet luonnonvarat ovat joka tapauksessa yhteisiä, esim vesi ja ilma). Ehkä joskus aidosti vapaa markkinatalous on yhtä yleisesti käytössä kun rahaan perustuva talous nykyisin. Tällöin aito kapitalismi Enbusken tapaan voisi toimia.

Miksi pitäisi olla vasemmistolainen vastustaakseen uusliberalismia?
Aivan – ei miksikään. Kyse on ihmisyydestä.

http://www.ted.com/talks/richard_wilkinson.html
http://www.ted.com/talks/kevin_bales_how_to_combat_modern_slavery.html
Lyhyesti: – Mitä suuremmat tuloerot, sitä surkeampi yhteiskunta.

Uusliberalismi tuottaa samanlaisia lopputuloksia kuin patamusta kommunismi.
Siksi molemmat ovat mielestäni vastustamisen arvoisia.
Olen ehdottomasti säädellyn sosiaalisen markkinatalouden kannalla.

Uusliberalismissahan on pitkälti kyse siitä, että siinä rikkaiden pitää saada rikastua valtion rahoilla. USA:lla on yksi maailman raskaimmista julkisista sektoreista puolustus- ja turvallisuusmenojensa myötä.

Ero on siinä ettei yritysmaailma rikastu kunnallisen sairaanhoitajan palkaan menevästä rahasta. Ohjustilauksesta onkin sitten paljon helpompi rikastua. Päättäjille julkinen raha joka kierrätetään yksityisektorin kautta antaa myös paremmat mahdollisuudet korruption piilottamiseen.

Uskaltaisin väittää, että suuri osa Yhdysvaltojen teknisestä etumatkasta (ja siitä seuraavasta taloudellisesta vahvuudesta) johtuu yliopistojen työstä jota on tehty FBI:n, CIA:n, NSA:n tai Pentagonin rahoituksella. Siis julkisella rahalla valtion ohjauksessa.

Jos haluamme matkia USA:n talousihmettä ja dynaamisuutta meidän tulisi kasvattaa valtavasti puolustusbudjettia ja kanavoida rahaa julkista rahaa yksityisektorille armeijan hankintoina. Mahtaisiko se lisätä Suomalaisten onnellisuutta.

Vapaa markkinatalous sai lamaannuttavan iskun silloin kun presidentti Clinton alkoi äärimmäisen epäamerikkalaisesti myöntää liittovaltion takauksia köyhille asunnon ostajille. Taustalla oli tietenkin hyvä tarkoitus; poistaa köyhyyttä! Hulluuttahan se oli asuntojen hinnat karkasivat käsistä, köyhyys vain lisääntyi kun rahaa alkoi virrata pohjattomaan kaivoon.

Presidentti Bush jatkoi hulluutta hiukan muunnelluin motivaatioin. Presidenttien tahtotilat kohtasivat hauskasti; Clintonin ”köhyydenpoiston” piti tuoda lisää kannatusta Demokraateille, kun presidentti Bush pyrki kasvattamaan omistavaa luokkaa ja tällä tavoin nostamaan Republikaanien kannatusta.

Pitäisikö tähän sanoa summa summarum…kumpikaan ei huomannut kaivaneensa syvän kuopan vapaalle markkinataloudelle ja amerikkalaiselle unelmalle (Nyt jo sielläkin ollaan kallistumassa holhouslinjalle). Niinkuin tiedetään, epärehellinenkin raha (yrittäjyys) pääsi vapaasti mellastamaan, kriisi levisi Eurooppaan (täältäkin löytyi runsaasti pohjattomia kaivoja) ja nyt istutaan sitten paskat housuissa.

Väitän että vapaa markkinatalous olisi kyllä hoitanut itse omat ongelmansa ilman yhteiskunnan asioihin puuttumista mutta edellä mainituista syistä johtuen en voi todistaa väitettäni.

tko: ”Uusliberalismissahan on pitkälti kyse siitä, että siinä rikkaiden pitää saada rikastua valtion rahoilla.”

Ei. Liberalismi tarkoittaa vapaata vaurastumista omalla työllään. Ei kai mikään ultraliberaali (anarkistinen?) talous ole kenenkään ihanteena, ei sitä Enbuskekaan esittänyt. Sääntelyä yhteiskunta vaatii aina jonkin verran. Taloudellista sääntelyäkin on kuitenkin monenlaista, järkevää ja hölmöä. Liiallista tai liian vähäistä. Yhteiskunnan on parempi pyrkiä vähäisemmän sääntelyn kuin sosialismin suuntaan.

Enbusken pamfletin suurin heikkous on, että asioita perustellaan päin honkia olevilla ”faktoilla”. Esim. tuloerojen väitetään olleen 1950-luvulla pienemmät kuin nyt (ja sillä todistellaan pienten erojen haitallisuutta), vaikka jokainen taloushistoriaa vähänkään vilkaissut tietää että asia oli tasan päinvastoin. Suomen lähes ilmiömäinen talouden nousu sotien jälkeen kulki samaa tahtia tasa-arvon lisääntymisen ja tuloerojen pienenemisen kanssa, mikä uusliberaaleilta todistelijoilta näkyy kokonaan jääneen tajuamatta.

Jarlan vertaus Neuvostoliiton saavutuksiin on ihan oikeaan osunut, vaikka sitä jotkut kommentoijat koettavat kiistää. Neuvostoliitossa tapahtui ihan oikeasti hyvää kehitystä tsaarin aikaan verrattuna, ja se on argumenttina samaa tasoa kuin uusliberaalien väitteet länsimaiden teknisten harppausten todistusvoimasta. Venäjän kuolleisuus Gorbatshovin aikana oli pienempi kuin Nikolai II:n aikana, ja mikä vielä paljonpuhuvampaa: se oli pienempi kuin Jeltsinin aikana ja suurelta osin Putininkin aikana. Ja Hrushtshevin aikana Neuvostoliiton talous kasvoi nopeammin kuin USA:n. Uusliberaalien logiikalla tästä ei voi päätellä muuta kuin että neuvostojärjestelmä oli hyvä järjestelmä.

Lievää huvittuneisuutta aiheuttaa myöskin tieto, että verotus ja ”valtion säädöstuotanto” (kuten EVA:n käyttämä termi kuuluu) oli 1970-luvulla huomattavasti pienempää kuin nykyään. Siis pahan Kekkosen ja hirveiden taistolaisten aikana Suomessa oli liberaalimpaa kuin nykyään kokoomuksen aikana.

Örkin ja tasissitien aikana oli liberaalimpaa. Tiekkari kirjoitti luokkasotaa ihannoivia juttuja ja ylisti neuvostoihmistä. Nyt saa sakkoja kiihotuksesta jos lukee somalin neekeriksi ja rehtyy kutsumaan tä-Euroopasta olevaa kiertolais-varastelevaa elämää viettävää mustalaiseksi. 60-luvulla ennen työttömyyskorvauksia elämä oli yhteisvastuullista, ei ollut työttömiä, kun niukistakin varoista käytettiin palveluita. Parturi, hieroja kävi kotona, posti jaettiin kahdesti päivässä ym, ym. Sitten sosialidemokratia meni liian pitkälle- laiskojen paapomiseen ja tuhottiin oma-aloitteisuus ja yhteisölliyys. Nyt jos puuttuu johonkin, se on yksityisyyden vastaista ym. Liberaaliporvarit ovat naiveja, mutta osaavat riistää. Saarisen Arppa ja kunnon työväenmiehet olivat rautaa.

Tuomas Enbuske on Wikipedian mukaan opiskellut media-alaa Laajasalon opistossa, silloisessa Laajasalon kristillisessä opistossa vuosina 1997–1998. Uransa alussa Enbuske toimi harjoittelijana Yle Radio Suomen Oulu Radiossa.

Siinäkö kaikki koulutus? Epä ole EVA:n tasossa hurraamista.

Asiallinen teksti Pertiltä, kiitos tästä. Enbusken pamfletti oli myös ihan viihdyttävä ja hyvin kirjoitettu, vaikka monet perusteluista ontuivatkin.

Eniten Enbusken pamfletissa ja perusteluissa ylipäätään häiritsee se, että hän väittää valtion hallitsevan ja rajoittavan ihmisten elämää mielettömästi muun muassa verotuksen kautta. Demokratiassa tuskin valtio rajoittaa mitenkään ylitsepääsemättömästi ihmisten elämää. Toisekseen, hyvinvointivaltio, verotus ja tukijärjestelmät myös mahdollistavat paljon asioita ihmisille – köyhemmätkin saavat mahdollisuuden opiskella, jatkaa yliopistoon jne.

Äärimmäisestä uusiliberalismista on paljon varoittavia merkkejä Yhdysvalloissa (erot koulujen tasoissa, asuinalueissa, yhdellä dollarilla päivässä elävät ihmiset, jne). Ei se siellä ole ainakaan luonut automaattista hyvinvointia kaikille kansalaisille.

Näitä luetaan juuri nyt