Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Tähän on tultu testaa: mikroaallotettua vettä kasveille

Pertti Jarla
Blogit Tähän on tultu 18.6.2011 11:01

Ortopedi Antti Heikkilällä on monenlaisia haastavia näkemyksiä terveydestä ja ravitsemuksesta. Blogissaan hän tuo esiin mikroaaltouunin terveysvaikutukset. Hän ei suosittele mikron käyttöä ruuanlaitossa. Dramaattisena perusteena tuodaan esiin amerikkalaisen Arielle Reynoldsin kotonaan tekemä ”science project”.

Reynolds on kastellut kahta kasvia yhdeksän päivän ajan. Toinen saa perinteisesti pannulla kiehautettua vettä. Toisen kasteluvesi on lämmitetty mikroaaltouunissa, ja se jotakuinkin totaalisesti kuolee kokeen aikana. Vedet toki jäähdytettiin ennen kasvien kastelua. Antti Heikkilä toteaa, että testin voi tehdä kuka tahansa. Tällainen on aina hauskaa, joten kokeilin.

Reynoldsin kokeessa koeryhmät ovat ikävän pieniä, vain yksi kasvi kummassakin. Itse en saanut saituuttani ostettua paljoa enempää. Käytin aitoviiniköynnöstä (Vinis Vinifera) joka sietää aurinkoista säätä eikä pane pahakseen melko tiuhaa kastelua.

  • Kasvi 1 sai käsittelemätöntä hanavettä.
  • Kasvi 2 sai vedenkeittimessä kiehautettua, huoneenlämpöiseksi huoneenlämmössä jäähdytettyä.
  • Kasvi 3 sai mikroaaltouunissa 2,5 minuuttia täydellä teholla lämmitettyä, samalla tavoin jäähdytettyä vettä.
  • Kasville 4 piti alunperin antaa mikrossa käynyttä, mutta jäähdyttämätöntä vettä. Se tuntui kuitenkin niin itsestäänselvältä kasvin tapolta, että sekin sai samaa jäähdytettyä mikrovettä kuin kolmas kasvi.

Kuvassa alkutilanne ennen kastelua. Kasvilla 1 on aika komea, muita pidempi varsi.

Mikrovesitesti päivä 1

Kastelin näitä yhdeksän päivän ajan. Tänä aikana sää muuttui paljon pilvisemmäksi, kuten muistamme, enkä kastellut kasveja kahtena päivänä jotteivät mätänisi. En antanut veden lisäksi mitään ravinteita tai lannoitteita. Purkkien paikkaa ikkunalla tuli vaihdeltua päivittäin, jottei se vaikuttaisi kasvien menestykseen. Seuraavassa näkyy lopputilanne tänään 18.6.2011:

Yhdeksän päivän kastelun tulos

Hanavettä sellaisenaan saanut 1 on yhä kookkain, kaikki ovat jonkin verran kasvaneet.

Herää kysymyksiä. Mitä ihmettä Reynoldsin mikrossa käyttämää vettä saanelle kasville on tapahtunut? Sehän pärjäsi selvästi huonommin ja joskus viidennen päivän jälkeen nuivahti kokonaan. Olen ymmärtänyt, että jotkut kasviyksilöt eivät yksinkertaisesti lähde menestymään ruukussa. Laajempi otanta olisi ollut paikallaan.

Vielä tärkeämpi kysymys: Reynoldsin kokeen tulokset julkaisseet Heikkilä ja EU Times-lehden toimittaja kehottavat yleisöä tekemään kokeen itse, koska se on hyvin helppo. Ovatko he tehneet sitä itse? Suosittelen ainakin tekemään.

Ja vielä: kuinka kauan tulemme näkemään Reynoldsin ilmiselvän virheellisen kokeen dramaattisia kuvia leviteltävän netissä? Tässä vielä lähipotretissa alkuperäistä koetta vastaavat kasvit.

Reynoldsin koetta vastaavat kasvit kokeen lopussa

Pertti Jarla

Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Keskustelu

Mitä on kiehuminen?Koulutietojen mukaan se on molekyylien liikettä.Mikrossa liike saadaan aikaan mikroaalloilla,joiden aiheuttama veden liike johtuu vesimolekyylien dipolarisuudesta.Kattilassa oleva veden molekyylit saavat liikkeensä,kun kattilaa kuumennetaan ulkoa päin.Jos molemmat vedet jäähdytetään palataan alkutilaan ja vesi on täsmälleen samanlaista kummassakin astiassa.QED.

Jotta edes jotain tieteellistä pohjaa saavutettaisiin, pitää varmistaa, että

– siemenet samasta kasvista (saman lajin tomaatinsiemen, eri emosta, tuottaa jo ison eron)
– jokaista testiryhmän kasvia vähintään 10 tainta (x 4)
– täysin homogeeninen multa, jossa ei oheiskasvien siemeniä tai taudinaiheuttajia
– kaikille kasveille tarkalleen sama määrä multaa
– kaikille kasveille yhtäläinen valon määrä ja laatu (ikkunalauta ei riitä tähän)

Olen testaillut monet vuodet (amatööri)kasvihuoneessamme kasvuedellytyksiä. Merkittävimmälle vaikuttaa kasteluveden lämpötila ja sen ilmastoiminen, siis sadevettä.

ps.
Kun kasvattaa omat tomaatiti ja kurkut, kaupan vetiset lössöt ei enää kelpaa :)

Tätä kunnolla testatessa – olen kyllä aika varma ettei mikrolla ole minkäänlaista vaikutusta – olisi hyvä olla tarpeeksi isot ”testiryhmät”. Tämä tasaisi yksilöllisiä vedestä riippumattomia eroja.

Tähän voisi varmaan joku Heikkilän apostoli kommentoida, että Jarla on vain mikroaaltouuniteollisuuden eli Ison Mikron maksama propagandisti.

Jotta tama testi olisi tieteellisesti pateva, pitaisi se toistaa ihmisilla, eiko?
Ei muuta kuin siemenet itamaan.
Yhta beibia ruokittaisiin vain mikrosapuskoilla, toista sinapintekokonetta lampimaan kraanaveteen sekoitetuilla Elo…peruutettu, meinasi tulla mainos, kaurahiutaleilla.
Ja tulos sitten nahtaisiin 20 vuoden jalkeen.
Toistetaan tarpeen vaatiessa.

Vakavasti: mukavaa seurata Jarlan hienostunutta huumoria muuallakin kuin Fingerporin hakaristeilylla.

Kasvien kasvussa on myös yksilöllisiä eroja. Minulla on kaksi lucky bamboo stickiä joita kastelen täsmälleen samalla tavalla, ja jotka saavat saman verran valoa. Silti toinen kasvaa vauhdilla ja toinen todella kituisasti.

Tuo koe pitäisi tehdä paljon suuremmalla otannalla (jos ylipäätään uskoo että mikroaalloilla on mitään tuollaista vaikutusta).

Testistä en tiedä, mutta itse en syö koskaan ( jos sen tiedän) mikrouunilla lämmitettyä mitään ”ruokaa”.
Nimittäin opiskeluaikana n. 4 vuoden ajan kehittelimme liimaustekniikoita ja itseasiassa kehitimme suurtaajuusliimausmenetelmää. Siinä paitsi, että haihdutimme vettä liimasaumoista, myös polymeroimme monomeereja käyttämällä siis mikroaaltoja! – Myös impregnoimme puuta monomeereilla ja sen jälkeen polymeroimme monomeerit sinne puun sisään miktoaalloilla; katalyyttejä toki myös tarvittiin. ( Esim. Helsingin lentoaseman vanhana osan lattiat!).- Mikroaalloilla voitte tehdä helposti maitopohjaisista ruuista kaseiinimuovia ( paidannapit olivat ennen kaseiinia) sisältäviä ”herkkuja”, sillä tarvittavat katalyytit yleensä aina ruoka-aineista löytyvät! – En tiedä, että kukaan vanhasta tutkimusryhmästämme käyttäisi mikraaaltouunia ruuan laitossa.
-Mitä muuten tulee Tri Heikkilän suosituksiin ruokavalioiksi, niin ainakin minun kohdalla ne toimii mainiosti. Söin 15v verenpainelääkkeitä ja 5v 3×750 Metforem II-diabeteslääkettä. -Jo 3 viikon dieetin jälkeen piti lopettaa verenpainelääkkeet ja 6 viikon kuluttua II-diabeteslääke. – Painokin putosi 4 kg tähän menennessä ja kaikki öiset suonenvedot loppui! – Suosittelen!

Tuo Reynoldsin ”tieteellinen koe” on oikein malliesimerkki siitä, miten tieteellistä koetta EI pidä tehdä! Kasvin kuihtumiseen voi olla sata ei syytä, joilla ei ole mitään tekemistä mikroaaltojen kanssa!
Oikeassa tieteellisessä kokeessa pitäisi olla kymmeniä tai satoja täsmälleen samanlaisia taimia täsmälleen samanlaisissa olosuhteissa. (”Eetwartti” on ihan oikeilla jäljillä.) Koe pitäisi lisäksi pystyä toistamaan täsmälleen samalla tavalla vaikka tuhat kertaa. Ja erittäin tarkka kirjanpito.

Syön vaikka metrin risuaitaa, jos kunnolla valvotussa tieteelisessä kokeessa havaitaan mikrolla kuumennetun veden aiheuttavan kasveille vahinkoa!

Mikrolla kuumennettu vesi ei poikkea millään tavalla muilla keinoilla kuumennetusta vedestä. Mikroaallot tuovat veteen energiaa sopivalla aallonpituudella, jotta vesimolekyylien liike nopeutuu. Vesi siis lämpenee. (Huom. vesi ei lämpene minkään molekyylien välisen kitkan takia, vaan sen takia, että ne alkavat resonoida sopivan aallonpituuden takia.)

Mikroaallot ovat siis sähkömagneettista säteilyä kuten näkyvä valo tai lämpösäteily. Se lakkaa heti, kun säteilytys lopetetaan, eikä se voi varastoitua mitenkään säteilytettävään aineeseen. Mikroaalloilla saavutetaan haluttaessa paljon tarkempi lämmitys kuin perinteisillä keinoilla. Se siis ei kuumenna ruokaa tarpeettomasti ja tuhoa entsyymejä tai vitamiineja kuten vaikkapa paistinpannulla lämmittäminen.

”erkki väinämölle” tiedoksi, että tuo polymerointi mikroaalloilla lienee tehty juuri tuosta edellä mainitusta syystä. Lisäksi kuumentaminen muilla keinoilla olisi tulenaroille materiaaleille riskaabelia. Olisi se toki voitu tehdä vaikka paistinpannulla, jos tulipaloa ei pelätä, sillä oleellista on nimenomaan, että polymerointireaktio nopeutuu merkittävästi lämmitettäessä.

Aleksanteri taitaa tietää asioista, jotakin. – Mutta ainakin meidän kokeissamme, aikanaan, pääsimme hyvinkin korkeisiin lämpötiloihin ja nopeasti, sekunneissa, kunhan vain huolehdimme, että lämmitettävän aineen molekyylit olivat sopivan polaarisia. – Ja jos ”seos” ei ollut homogeeninen, saatiin joissakin pistemäisissä kohdin todellakin korkeata lämpenemistä! – Siis pystyimme polymeroimaan monomeerit jopa puun sisään, kuten on laita siellä lentoaseman parketissa!
Juuri noiden vuosikausia jatkuneiden kokeidemme vuoksi, emme kukaan ryhmän jäsenistyä vieläkään käytä mikroaaltoja ruoanvalmistuksessa, mutta kylläkin esim. huonekaluja tai ovia ja ikkunoita valmistaessamme!

erkki väinämö
Luin huolellisesti viestisi, mutta rajoitetulla aivokapasiteetillani en millään löytänyt yhteyttä liimaustekniikoiden, polymeroinnin, huonekalujen, ovien, ikkunoiden ja ruoanlaiton välillä.

Kaikissa tapauksissa pyritään korottamaan aineen lämpötilaa. Liimoja on monenlaisia, mutta puuta liimataan useimmiten vesiohenteisilla liimoilla ( PVA, resorsinoili, fenoli jne). Kun sitten suurtaajuussäteilyllä, jossa napaisuuttaa vaihdetaan kymmeniätuhansia kertoja sekunnissa, saadaan poolinen molekyyli värisemään tai jopa ”pyörimään” ja siten lämpenemään sekunneissa. – Huonekaluja, ikkunoita jne kun taivutellaan tai liimaillaan saadaan jaksoajat sekunteihin tuntien sijaan!
Lämmetessä paitsi vesi poistuu liimasaumasta niin myös monomeri polymerisoituu! -Polymeroinnissa taas monomeerit puristetaan suurella paineella puun solujen sisään ( kuten lahosuojattu puu) ja sitten suurtaajuussäteilyllä se monomeri polymeroidaan ”muoviksi” sinne puun sisälle! – Koska tutkimuksessamme valmistimme erilaisia polymeerejä, siis ketjutimme monomeerejä ”muoveiksi” ja erilaisiksi hartseiksi pelkäämme, että aivan sama ilmiö tapahtuu ruuanvalmistuksessa. Miksi ei tapahtuisi? – Ja pelkäämme sitä, että voi syntyä jopa myrkyllisiä yhdisteitä, tai ainakin uusia molekyylejä joita maksamme/munuaisemme ei kykene käsittelemään. Näimme niitä ilmiöitä aivan liikaa, jotta voisimme vieläkään käyttää samaa menetelmää ruoan val mistuksessa.

Ah, The EU Times, tuo valkoisen ylivallan oivallinen sanansaattaja. Kuinka sopivaa ”lähde”materiaalia se tarjoaakaan yhdelle jos toisellekin kylähullulle.

Roan ravinteiden hävikki eri kypsennystavoilla on mitattu. Mikro oli toiseksi säästeliäin kiinalaisen vokkaammisen jälkeen. Ravinnehävikki on suorassa suhteessa kypsennysaikaan, joten induktio pärjäisi luultavasti myös mainiosti.

Niin ja joo, Heikkilän ruokavalio todella toimii, mutta muut jutut ovat sitten mitä ovat.

erkki väinämö kirjoitti:
”Kaikissa tapauksissa pyritään korottamaan aineen lämpötilaa. Liimoja on monenlaisia, mutta puuta liimataan useimmiten vesiohenteisilla liimoilla ( PVA, resorsinoili, fenoli jne). Kun sitten suurtaajuussäteilyllä, jossa napaisuuttaa vaihdetaan kymmeniätuhansia kertoja sekunnissa,”

Hetkinen. Puhutaanko tässä kenties ultraäänistä? Niillähän lämmitetään kappaleita, esim. muoveja sulatetaan yhteen. Ehkä ei sentään, lienee vain ”dekadivirhe” tekstissä. Kymmenet kilohertzit ovat nimittäin erittäin matalia taajuuksia sähkömagneettisen säteilyn tapauksessa. Mikroaallot ovat jossain parin giga- eli miljardin hertzin paikkeilla. Mikro ei tee pahaa kärpäsellekään! Tämä on tällainen huonosti osuva heitto, mutta tuli kerran todettua lämmitin jotain (noin minuutti täydellä teholla), ja kärpänen ehti mennä ovesta sisään, ja katsoin (hyi minua) mielenkiinnolla miten sille käy. Avasin oven ja se mokoma lensi ulos ennen kuin sain sen kiinni.

nooh, eipä ristiinnaulita. heikkilän safkajutut tosiaan toimii ja hän on paneutunut niihin enempi kuin yksikää lekuri suomessa. ja muistettakoon, että lääketiede ei ole sekään yhtä totuutta. nykylääkäri osaa ainakin käyttää hyvin orion pharman kataloogin hakemistoa. eipäillös kaikkea, mutta ei pidä leimata , kuten lääkäriliitto teki jo 1800-luvulla keksiessään sanan ”puoskari” nimittämään kaikkia, jotka suosittelivat lääkkeitä luonnosta. (sehän on hulluutta, että luonnosta löytyisi parannusta ihmisolennolle, joka kaikkivoipaisuudessaan on yliluonnollinen)

erkki väinämöllä menee nyt liimat ja vellit sekaisin.
ruuanlaitto ja liimojen polymerisointi korkeataajuussäteilyllä lienevät kaksi eri asiaa.
puhumattakaan niiden haistelusta, joka voi varmaan aiheuttaa ties minkälaisia pelkoja (en ole testannut).
tieto luo tuskaa, tiedemiehellä ehkä eritoten.
väinämölle sopisivat nimen perusteella ehkä lukemisiksi leinon helkavirret. siellä Tummakin ensin ”näki kauhut kaikkialla, haltiat pahat havaitsi…” .

Näitä luetaan juuri nyt