Suomi jalustalle, vaikka huonoudellaan
Tämän päivän Helsingin Sanomissa Umayya Abu-Hanna kommentoi Suomi-kritiikkinsä aiheuttamaa kohua otsikolla ”Suomi ei kestä kritiikkiä ulkomaalaisilta”. Otsikko auttoi minua tajuamaan, mikä hänen kommenteissaan vähän häiritsee. Abu-Hanna puhuu jatkuvasti Suomesta kuin se olisi homogeeninen yksikkö, ja suhtautumisessaan maahanmuuttajiin jotenkin erityinen.
Abu-Hannalle joidenkin suomalaisten idioottimaisen rasistinen suhtautuminen tummaihoisiin tuntuu kuvaavan kansanluonnetta. Samoin jonkun Ilta-Sanomien toimittajan kirjoitus on yhtä kuin meillä vallitseva keskusteluilmapiiri.
En tiedä, onko kuinka moni tai kukaan suomalainen suhtautunut Abu-Hannaan asiallisesti, epäilen että on. Itseasiassa eräs entinen opettajani ainakin väitti olevansa hänen kaverinsa. Helsingin Sanomat julkaisee mielellään ja näkyvästi Abu-Hannan näkemyksiä, eikö se ole vähintään yhtä tärkeä media kuin Ilta-Sanomat? Hän toteaa itsekin, että enimmät hänen saamistaan yhteydenotoista mielipiteisiinsä liittyen ovat olleet positiivisia.
Minusta siis vaikuttaa siltä, että hän yleistää negatiiviset kokemuksensa privaatissa ja julkisuudessa koko maata koskeviksi, jättää positiiviset taka-alalle ja päättää että tällaisen kansan parissa ei voi elää. Saahan näin vapaasti valita, mutta huomauttaisin että rasistit toimivat juuri samalla tavalla. Uskovat kansanluonteisiin, yleistävät negatiivisista yksittäistapauksista. On sääli, että tärkeä mielipidevaikuttaja näyttäisi vastaavan rasisteille ”ei, teidän kansanne on paska”.
En tiedä, onko Suomi maahanmuuttajiensa kohtelussa jotenkin erityinen. Ajatellaan USA:ta sata vuotta sitten, Isoa-Britanniaa pakistanilaisten kanssa, Ranskaa ja algerialaisia, onko Hollannissakaan niin ongelmatonta? Abu-Hanna myöntää että Hollanti ei ole ”täysin vapaa rasismista”, mutta ”täällä kukaan ei vaadi kiitollisuutta siitä, että saa olla maassa”.
Tällä hän viitannee Ilta-Sanomien Ulla Appelsinin kieltämättä hassuun ajatukseen, että Abu-Hannan pitäisi olla tyytyväinen koska on saanut verovaroistamme mm. korkeakouluopinnot. Mutta eikö kukaan hollantilainen vaadi maahanmuuttajilta kiitollisuutta?
Löysin joulukuulta 2012 kiinnostavan artikkelin siitä, kuinka Hollannin hallitus toimii jotta kiusalliset isänmaattomat pakolaiset Afrikasta ja Lähi-idästä lähtisivät pois häiritsemästä, otsikolla The moral sadism of the Dutch State. Kirjoittajan mielestä näiden pakolaisten ongelmista, yllättäen, vaietaan. Mutta katsokaapa artikkelin kommentteja, siellä nousee puheeksi kuinka vieraista kulttuureista Hollantiin tulleiden pitäisi elää. Nimimerkki Wulfenstraat sanoo:
While you live under my roof, you live under my rules. You’re a guest here. I’m feeding and housing you. Why are you being a nuisance with demanding that I provide you a bigger room in the house and that I cook you ethnic food in the kitchen? Why are you demanding more than I’ve offered you?
Ksenofobia, median populismi, vaikeiden asioiden lakaiseminen maton alle, olen yhä vakuuttuneempi siitä, että nämä ovat yleismaailmallisia ilmiöitä. Suomalaiset haluavat niin mielellään ajatella olevansa erityisiä, jopa noloissa asioissa.