Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Roskapuhe tasapäistävästä koululaitoksesta

Pertti Jarla
Blogit Tähän on tultu 9.10.2011 12:40

Rinkebyn, ”Ruotsin monikulttuurisimman lähiön” koulun roimasti parantuneet tulokset ovat kiinnostavinta ja parasta uutista pitkään aikaan. Monikulttuurisuudessa voikin, hyvä tavaton, nähdä jopa etuja: Rinkebyn koulu painotti opetuksessaan sosiaalisia taitoja, ja siihen päivittäinen kulttuurien ja kielten soppa on itseasiassa hyvä ympäristö.

Tottahan tätä on kritisoitu. Kaikki mitä yritetään länsinaapurissa on tapana tuomita sekä konservatiivien että niiden radikaalien taholta, jotka ovat aina tienneet että Ruotsi on murhailevien miessalaseurojen hallitsema natsibyrokratia. Luinkin kommentin, jonka mukaan Rinkebyssäkin kitketään ihmisyys ja kasvatetaan tahdottomia muurahaisia teollisuuden tarpeisiin.

Tämän kommentin taustalla näkyy vanha, yleinen ajatus. Koulussa monenkirjavista taustoista tulevat, potentiaaliltaan rajattomat lapset siis tasapäistetään. Heistä tulee identtisiä tiiliä valtion rakennusaineeksi. Tästä ovat äärimmäiset kokoomuslaiset ja vasemmistoanarkistit yhtä mieltä. Minusta tämä on totaalista, vaarallista roskaa.

Tutkittua tietoahan minulla ei ole, muistelenpa vain omia peruskouluaikojani. Jos ajatellaan valtavirrasta erottuneita ääripersoonallisuuksia, he ovat aivan yhtä friikkejä tänäkin päivänä, olen tavannut. Ei meillä tunneilla käyty läpi sitä miten pukeudutaan ja käyttäydytään, ehkä niin tehtiin joskus 1960-luvulla: meille opetettiin kieliä ja luonnontieteitä, jonkin verran käsityötä ja taiteita.

Ei yleissivistys ole mikään porvarien juoni, päinvastoin. Kielitaitoa, luku- ja kirjoitustaitoa, ennenkaikkea laskutaitoa nimenomaan tarvitaan ettei olisi niiden moraalittomampien työnantajien ja huijareiden vedätettävänä. Se on yksi syy, miksi peruskoulutusta ajettiin aikoinaan kaikille. Kyllä monelle kelpaisi mainiosti lukutaidoton työväki joka ei tajuaisi, miten paljon vaatia palkakseen. Sitähän ulkomailta haetaan.

Peruskoulussa ja siellä opetettavien asioiden painotuksessa on paljon parantamista, mutta ei se lähtökohtaisesti mikään tasapäistävä ole. Päinvastoin. Koulu on ainutlaatuinen paikka nähdä samanikäisiä erilaisista perheistä ja oppia, että yllättävän monenlaisten kanssa tulee toimeen. Kotona opittuja tapoja ja ajatuksia haastetaan hyvälläkin tavalla. Uskon että peruskoulu on yhteiskunnan toiminnan ja turvallisuuden kannalta aika tärkeä paikka vähentäessään klikkiytymistä.

Koulussa pääsee turvaan kodin tasapäistävältä vaikutukselta. Joku saattaa pitää tätä kauheana ajatuksena, mutta kaikki tietävät omalle maailmankatsomukselleen vastakkaisia perheitä, joiden lapsia säälittelee. Kakarat pois kotoa tuulettumaan. Kaikenlainen vanhempien oman suljetun maailmaapelkäävän yhteisön sisäinen kotiopetus, se on tasapäistävää. Kloaakkiin puolestani sellainen.

Korkeakoulut ja ennenkaikkea jotkin isommat yritykset, niiden tasapäistävyys onkin juttu erikseen.

Pertti Jarla

Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Keskustelu

Niinpä. Kun vielä saataisiin rakkaat päättäjämme kunnissa ja ministeriöissä uskomaan, ettei koulutuksessa kannata pihdata.

Kaavaillut säästöt esim. pienten lukioiden määrärahoissa merkitsevät käytännössä sitä, että koulutus ei enää ole kaikkien saatavilla. Etäisyydet ja siitä johtuvat kustannukset rajoittavat opiskelupaikan valintaa: köyhän talon älykäs tyttö tai poika peräkylältä on eriarvoisessa asemassa verrattuna taajamien lapsiin. Tämä jos mikä on resurssien tuhlaamista ja vaarallista tasapäistämistä.

Mitä tulee taideaineisiin yms. ”tuottamattomaan” opetukseen, olen sitä mieltä että sitäkin pitää suvaita. Eipä ainakaan tule tasapäisiä kansalaisia.

Usein kun kritisoidaan peruskoulun tasapäistävää vaikutusta, ei käsittääkseni tarkoiteta sitä ettei voi sonnustautua hölmöihin kuteisiin, vaan ettei esim. matemaattisesti lahjakkaat saa sopivantasoista opetusta. (Tasorymissä kai sitten saisi.)

Ajatus lienee suosittu siksi että jokainen pikku kullnamussu on tietysti matemaattisesti tai jotenkin muuten erityisesti lahjakas, ainakin jos vanhemmiltä kysytään.

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/10/ruotsalaisen_maahanmuuttajalahion_pahiskoulusta_tuli_palkittu_eliittikoulu_2928112.html

En täysin ymmärrä tuota artikkelia. Tekeekö Rinkebystä erään maailman parhaimmista kouluista se, että oppilaiden ”vuorovaikutustaidot” ovat ”huippuluokkaa”? Miten oppilaat osaavat sitten matematiikkaa, biologiaa, kieliä tai historiaa? Ovatko Rinkebyn oppilaat selvästi parempia oppimistuloksissa, koska mielestäni se kertoo siitä, onko koulu maailman parhaimpia? Pääsevätkö Rinkebyn lapset tulevaisuudessa paremmin korkeakouluihin kuin muiden ruotsalaisten koulujen lapset (ilman positiivista syrjintää tietenkin)?

Abi on oikeassa, kyllä Suomen kouluissa tasapäistetään nimenomaan tuolla tavalla. Resurssit keskitetään siihen että kukaan ei putoa täysin (mitä en sinänsä pidä pahana). Hyvät oppilaat usein keskinkertaistuvat koska ei ole mitään näkyvää hyötyä olla yli ysin oppilas, korkeintaan joutuu tekemään kaikki ylimääräiset paskanakit kuten päivänavaukset puheet jne. Peruskoulussa kun ei ehkä vielä käytännön tasolla, vaikkakin jossain taustalla, motivoi se tuleva lääkärin tai johtajan asema.

Onko kirjoittaja käynyt Rinkebyssä? Minä olen, ja surkeampaa slummia, jota elätetään verovaroilla en ole nähnyt. Jos sieltä joku lapsi pelastuu normaaliin yhteiskuntaan, se on jo saavutus.

Täytyy pystyä erottamaan propaganda ja todellisuus, rinkebyn tapaus lienee siitä hyvä esimerkki. Tulee ihan mieleen 70 luvun uutiset NL:n esimerkkityöläisistä.

Ja mitä tasapaistämiseen tulee, on pakkoruotsin poistaminen todellinen jättiläisen askel siihen suuntaan että kouluissa annetaan todellisia ja hyödyllisiä valinnanvapauksia oppilaille!

Hyvä kirjoitus. Ja paljastavia kommentteja…

Jonkin asian suoralta kädeltä tuomitseminen on suomeksi: en halua muutosta enkä varsinkaan ota vastuuta mistään.

Näille tolloille kelpaa mikä tahansa latteus oman kantansa puolustamiseksi.

Peruskoulun tehtäväksi määritellään, että oppilaiden tulisi oppia elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tämän tavoitteen saavuttamisessa suomalainen peuskoulu pärjää yleisesti ottaen melko hyvin. Mutta yleissivistykseen kuuluu muutakin, nimittäin kyky kriittiseen ajatteluun, hyvä maku ja hyvät tavat. Kriittisen ajattelun kehtittäminen kouluopetuksen yhteydessä on mahdollista, mutta edellyttää opettajalta melko syvällistä aineenhallintaa, jotta hän pystyisi vastaanottamaan oppilaiden kriittisiä kommentteja, sekä hyvää sosiaalisen kommunikoinnin taitoa, jotta hän pystyisi vastaamaan kritiikkiin asiallisin argumentein ja oppilasta tyrmäämättä. Hyvän maun ja hyvien tapojen omaksumisessa tarvitaan sekä koulua että kotikasvatusta. Nyky-Suomessa tuntuu näissä molemmissakin olevan puutteita. Koulujen kirjallisuus- ja musiikkiopetuksessa on liiaksi annettu periksi viihteellisyydelle, jolloin klassikkojen tuntemus jää heikoksi, vaikka se on hyvän maun kehittymiselle välttämätöntä. Hyvät tai huonot tavat opitaan paljolti kotona, ja koulun voi olla vaikea niitä muuttaa.

”Rinkebyn, ”Ruotsin monikulttuurisimman lähiön” koulun roimasti parantuneet tulokset ovat kiinnostavinta ja parasta uutista pitkään aikaan.”

Suhtaudun pienellä hapokkaalla epäilyksellä, mutta tietysti mikäs sen parempaa. Mielestäni paljastavaa on kuitenkin, minkälaisten ongelmien kanssa painitaan. Lapset eivät saa osallistua musiikintunnille, koska heidän vanhemmillaan on voimakkaita ennakkoluuloja ruotsalaista musiikinopetusta kohtaan. Monikulttuurisuuskoulutusta eivät tarvitse ruotsalaiset, vaan nimenomaan maahanmuuttajat, joiden on vaikea sopeutua. Puhutaan kotouttamisesta, mutta samalla unohdetaan, että kotoutumisen päävastuu — sekä moraalinen että praktinen — on kotoutujalla itsellään.

Täälläkin monet peräänkuuluttavat kouluihin jotain ns.”kriittisen” ajattelun oppimista. Mitä sellainen olisi? Mitä sillä tarkoitetaan? Onko ajatuksena joku filosofinen väittelytunti peruskoulu-ikäisille?

Noissa entisissä kommunistimaissa sellaista näki joskus harrastettavan ja kyllä se näytti tuottavan pääasiassa lapsifanaatikkoja, jotka ovat melkein kauheinta maailmassa. Ei kai peruskoulun tarkoitus voi olla kasvattaa sellaisia?

Hieno homma, että Rinkebyssä on onnistuttu parantamaan tuloksia. Kuten eräs tuttu huomautti, hyvä koulu on paremminkin sellainen, missä huonoista lähtökohdista saadaan aikaan parempia tuloksia, kuin sellainen, jossa huippuaineksesta saadaan huipputuloksia. Kirjoitus on muutenkin hyvin asiallinen.

Mutta minua kyllä vaivaannuttaa hiukan tuo uutisen kielenkäyttö. Jopa Rinkebyskolanin omien nettisivujen mukaan vain alle kolmannes opiskelijoista saa ylipäätään hyväksytyn arvosanan joka aineessa ysiluokalla. Jos tämä on ”eliittikoulu,” niin omat lapseni laittaisin kyllä vähän vähemmän eliittiin kouluun.

Hiukan arveluttavat myös uutiset tuon koulun rehtorin sivubisneksistä, jotka koostuvat – yllätys, yllätys – koulun menestyksestä luennoimisesta. Noin neljän miljoonan (!) euron ansioista puhuttiin jo kolme vuotta sitten. Eli mahtaakohan tieto koulun toiminnasta olla ihan neutraalia? Vai onko kyseessä valitettavan yleinen konsulttivedätys?

Pari lähdettä:

http://www.rinkebyskolan.se/kvalitetsredovisning_10_11.html

http://www.e24.se/makro/sverige/rinkebyskolan-rektor-borje-ehrstrand_826611.e24

Ruotsini on kieltämättä vähän ruosteessa, joten voihan olla, että olen vain ymmärtänyt jotain väärin.

Joku latinisti kertonee mikä tämän argumentointivirheen nimi oli. Eli ”vastapuolen” väitään käyttävän argumenttia jota ”he” eivät todellisuudessa tee.

Näin siis kun yleensä puhutaan että tasapäistävyys = lahjakkuuksien laiminlyönti koulumaailmassa, eikä suinkaan omaleimaisuuden musertaminen lapsissa. Jälkimmäisen tekee kyllä ihan vanha kunnon vertaispaine jossa hakataan/kiusataan erilaisuus pois tai ainakin kovasti yritetään.

Taas heiluu matumambo, hihhei!

Minulla olisi yksi kysymys Rinkebyn oppilaille, myös muut saavat vastata. Kalle Väisälä, ei mamu, mutta nuorin veli Väisälän huipputiedeperheestä, monikultturisen Utran, Kontiolahden kasvatti esitti matematiikan oppikirjassa Suomen teineille seuraavan kysymyksen (vuonna 1946!)

Pullo ja korkki maksavat 25 penniä. Pullo maksaa 20 penniä enemmän kuin korkki.
Muodosta annetuista tiedoista yhtälö, ja ratkaise pullon hinta.

Jos enemmistö Rinkebyn teineistä ratkaisee tehtävän, niin uskon Rinkebyn menestykseen.
Juutalaisteinien ennuste: 99/100 ratkaisee tehtävän alle minuutissa, oikein.

Jmkorhonen sanoi: ”Jopa Rinkebyskolanin omien nettisivujen mukaan vain alle kolmannes opiskelijoista saa ylipäätään hyväksytyn arvosanan joka aineessa ysiluokalla. Jos tämä on ”eliittikoulu,” niin omat lapseni laittaisin kyllä vähän vähemmän eliittiin kouluun.”

Onko ruotsalaisten vihreiden tai demareiden lapsia tuossa koulussa? Ei tietenkään, he ovat ”huonommissa” kouluissa, jotka ovat vähemmän monikulttuurisia kuin Rinkebyn koulu.

Tasa-arvotantat eli kateelliset humanistit kauhistuvat, että jos matemaattisesti lahjakkaille luonnontieteistä kiinnostuneille tehtäisiin oma lukio. Se olisi aivan järkkyä antisosdemolaisuutta. Urheilu-taidelukiot ovat vaarattomia ja hyväksyttäviä. mutta että teollisuutta ja innovaatioita kehittämään kykeneville tarjottaisiin kykyjä vaativaa lukiota, se on aivan hirveää.

Tasapäistämistä tunnuttaisiin tarvittavan enemmänkin nykyisessä erityisten yksilöiden yhteiskunnassamme. On hyvä, että vaikkapa matemaattisesti ja taiteellisesti lahjakkaat lapset ja nuoret opiskelevat yhdessä: silloin oppii kunnioittamaan toisia (oikeasti toisenlaisia) ihmisiä sekä ymmärtää, että muutkin asiat ovat maailmassa tärkeitä kuin vain ne, joita juuri itse pitää mielenkiintoisina. Liian varhain erikoistuminen johtaa erikoistuneeseen ( = kapea-alaiseen) ajatteluun. Meillä tuntuu olevan kauhea hätä sen kanssa, etteivät erityiset lapsemme nyt ehdi kasvaa heille kuuluvaan säkenöivään nerouteen. Kyllä se nerous sieltä esiin nousee, jos on noustakseen. Elämä ei lopu ylioppilaslakkiin eikä varsinkaan peruskoulun päästötodistukseen.

Minulla ei ollut koko yläasteen aikana mitään tekemistä fysiikan, kemian, matematiikan ja englannin tunneilla. Sain toki kympit ja pääsin seuraamaan teini-ikänsä kanssa kipuilevien ongelmanuorten käyttäytymistä. Opettajat vapauttivat minut lopulta tunteihin osallistumisesta ja lueskelin koulussa ajankulukseni kirjaston kirjoja. Keskiarvo oli 9,8 vaikken edes käynyt tunneilla. En usko olleeni mitenkään huippulahjakas, kouluni vain sattui olemaan ”eliittikoulu”, jossa opettajien aika kului enimmäkseen kurinpitoon.

25-(25-20)=20

Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala /ps on tehnyt kirjallisen kysymyksen ruotsinkielisten opiskelijoiden valinnasta yliopistoihin.

”Ruotsinkielisten opiskelijoiden valinta yliopistoihin
Eduskunnan puhemiehelle”

”Tuoreiden tietojen mukaan ruotsinkieliset opiskelijat on asetettu yliopistovalinnoissa edullisempaan asemaan suomenkielisiin hakijoihin verrattuna. Ruotsinkielisistä pyrkijöistä pääsee arvioiden perusteella noin puolet yliopistoihin, kun suomenkielisistä hakijoista vain kolmannes tulee hyväksytyksi. Tämä epätasa-arvoinen kohtelu on korostunut erityisesti aloilla, joilla sovelletaan äidinkielen mukaan säädettyjä kiintiöitä, kuten oikeus- ja lääketieteellisillä koulutusaloilla. Lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkieliselle linjalle opiskelijat pääsevät jopa kahdeksan pistettä alhaisimmilla tiedoilla kuin suomenkieliselle puolelle. Lisäksi oikeustieteellisen tiedekunnan ruotsia taitavien hakijoiden hyväksymisprosentti on viisi prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna suomea äidinkielenä puhuviin. Tulevalla hallituskaudella kaavaillut suuret eri opiskelualojen aloituspaikkojen vähennykset eivät tule myöskään koskemaan ruotsinkielisiä koulutusohjelmia. Kiintiöpaikkoja ollaan yhä lisäämässä kaksikielisyyden turvaamisen nojalla. Tämä tulee tarkoittamaan ruotsinkielisten yliopistoon pääsyn helpottumista entisestään, sillä jo nykyään mm. ruotsinkielisen lääketieteellisen linjan kiintiöpaikkoja ei saada täytettyä liian alhaisten pääsykoesuoritusten takia.”

”Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:”

”Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta suomenkieliset ja ruotsinkieliset pyrkijät asetetaan yhdenvertaiseen asemaan yliopistoihin haettaessa ja aikooko hallitus harkita koko kielikiintiöjärjestelmän korvaamista, sillä kaksikielisyyden nojalla ei voida loukata kansalaisten oikeustajua yliopistohaussa?”

”Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2011
Vesa-Matti Saarakkala /ps ”

Ja Toisinaanajattelija jatkaa tästä:
Valtio on kuin yritys, yritys joka kilpailee toisten valtioiden kanssa. Valtioyrityksen menestyksen mittarit ovat kansakunnan hyvinvointi, sivistystaso ja että valtion talous on kunnossa. Tätä ei toteuteta sillä, että heikompitasoiset opiskelijat laitetaan parempitasoisten opiskelijoiden edelle koulutuksessa. Ajatellaan vaikka jotain yritystä joka jättäisi parhaat heille sopivat työntekijät ottamatta töihin työpaikkoja täytettäessä ja valitsisivat huonommin heille sopivat henkilöt työntekijöikseen. Mitä luulette, miten yrityksen kävisi ajanoloon?
Todennäköisesti mannersuomalaisista suomenruotsinkieliset mukaan lukien, oikeasti suomea osaamattomien osuus lasketaan kohta promilleissa. Suomi on valtaväestön kieli ja ruotsi on vähemmistökieli Suomessa. Ei suomalaisten tarvitse osata ruotsia yhtään enempää, eikä näinkään paljon kuin täällä osataan, vaan suomenruotsinkielisten on hyvä osata suomea.
Kaikki tietävät, ettei pakko- ja virkamiesruotsissa ole kysymys suomalaisten sivistämisestä tai työllistämisestä, päinvastoin. Eikä myöskään Suomen ruotsinkielisten palvelemisesta. Vaan rahasta ja vallasta jota tämä yhteiskuntaterrori pakko- ja virkamiesruotsi Suomessa edustaa suomen ruotsinkielisen vähemmistön yltäkylläisyyden takaamiseksi suomenkielisten kustannuksella, koko kansakunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kustannuksella.

Jos tämä ”25-(25-20)=20” oli vastaus tähän ”Pullo ja korkki maksavat 25 penniä. Pullo maksaa 20 penniä enemmän kuin korkki. Muodosta annetuista tiedoista yhtälö, ja ratkaise pullon hinta”, kehotan koettamaan uudestaan.

Vihje:
p + k = 25
k + 20 = p

Palaan vielä aiheeseen. En millään voi olla sanomatta, kun muistaakseni 80-luvun loppupuolella Lääkäriliitto kuulutti, että Suomessa koulutetaan lääkäreitä liikaa. Nyt on lääkäreistä maakunnissa huutava pula. Nyt on myös asianajajista maakunnissa kiljuva pula, jopa siinä määrin, että ei ole toivoakaan että oikeus edes jollain tavoin suurelle joukolle kansalaisia toteutuisi. Ja tähän samaan sumppuun kun vielä lisätään, että alta kymppitonnin juttuja ei voitaisi viedä Hoviin. Ei taida sen jälkeen olla oikeusvaltiosta puhettakaan.
Nyt vaikka kaikki tämä pula on suomenkielisellä puolella, aiotaan lisätä ruotsinkielisten osuutta näissä opinahjoissa ruotsinkielisten älykkyyden osamääriin katsomatta. Ruotsinkielisille entistä suurempi prosentuaalinen osuus lääketieteen ja lain opinnoissa, näin kuuluttaa nykyinen hallitus. Missä kansakunnan hyvä?

Näitä luetaan juuri nyt