Pyhä ydinvoimanvastaisuus

Profiilikuva
Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Osmo Soininvaara haastaa terveellisellä tavalla vihreän liikkeen pyhiä oppeja. Nythän hän uskalsi sanoa, että vihreiden pitäisi miettiä uudelleen asenteitaan mm. yksityisautoiluun ja jopa ydinvoimaan.

Ydinvoiman vastustus tuntuu olevan tärkeä osa vihreää identiteettiä. Kun kysyin asiasta eräältä Vihreän liiton jäseneltä, hän sanoi sen aikoinaan olleen eräs olennainen teema, joka auttoi heitä erottumaan omaksi liikkeekseen. Se on helppo uskoa, liikkeen alkuaikojen julkisuuskuvasta tulee mieleen nimenomaan luonnonsuojelu ja ydinvoiman vastustus.

On siis ymmärrettävää, että etenkin liikkeen veteraaneille ydinvoimakriittisyys on suorastaan geeneissä. Mutta kyllä Soininvaara, eräs näistä veteraaneista, on oikeassa. Eri energiantuotannon muotojen hyödyt ja haitat ovat niin monimutkainen suo, ettei voida kiistattomasti sanoa ydinvoiman olevan joka tilanteessa vastustettava vaihtoehto. On täysin mahdollista olla vihreä, ja pitää ydinvoimaa vaikka hiilivoimaa ekologisempana vaihtoehtona.

YLE otsikoi ”Vihreät välttävät kannanottoja Soininvaaran ydinvoimanäkemyksiin”. Otsikko on virheellinen, itse uutisessa haastatellaan sekä Pekka Haavistoa että Ville Niinistöä, jotka molemmat ottavat selvästi kantaa Soininvaaran ajatukseen. Uutisen kirjoittajalle olisi ilmeisesti kelvannut vain täystyrmäys tai -siunaus. Haavisto vaikuttaa ydinvoiman vastaiselta, mutta mielestänsä asiasta pitää keskustella: ”Ei pidä olla niin, että eri mielipiteitä ei sallita puolueessa”

Ville Niinistö sanoo: ”Ajamme kestävää energiataloutta, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta (…) On vähän kummallista peräpeiliin katsomista, että aletaan puhua siitä, onko hiili, turve vai ydinvoima vähemmän haitallista.”

Luulen ymmärtäväni tuonkin kannan. Niinistön mielestä ilmeisesti on keskityttävä ajamaan uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta uusien voimaloiden rakentamisen sijaan. Vanhanaikaisten voimaloiden keskinäisestä haitallisuudesta jankkaaminen on so last season.

Ajatus on rohkea, mutta epäilen onko se täysin realistinen. Uusiutuvat energialähteet eivät vielä pitkään aikaan kilpaile hiilen, turpeen tai ydinvoiman kanssa tuotantokapasiteetiltaan samassa sarjassa. Tällä välin voimaloiden lisärakentaminen tulee varmasti jossain muodossa ajankohtaiseksi, eikö niitä vanhojakin pidä uusia? Eli eiköhän jonkinlaista vihreää kantaa näihin aataminaikuisiin tuotantomuotoihin kannata miettiä.

En itse ole mikään täysin varaukseton ydinvoiman puolesta intoilija, mutta en oikein pidä ympäristöliikeen yleisestä suhtautumisesta siihen.

Ydinvoima on korotettu niin äärimmäisen vihattavaksi pääpaholaiseksi, että esimerkiksi paljon saastuttavamman hiilivoiman arvostelu meinaa jäädä vähemmälle. Ollaan taipuvaisia tutkimatta nielemään epämääräisiä tai täysin virheellisiä huhuja radioaktiivisen saasteen vaikutuksista, kuten Fukushiman tapauksessa.

Kun jonkun suurpahiksen vihaaminen muuttuu liian pyhäksi opinkappaleeksi, kriittinen ja kylmäpäinen ajattelu kärsii. Samoin on käynyt vasemmistolle USA:n kanssa. Joka tapauksessa Vihreän liiton tilanne tässä asiassa näyttää aiempaa valoisammalta. On mahdollista olla muutakin kuin totaalisen ydinvoimakielteinen vihreä.

Onnettomammalta tilanne näyttää Greenpeacessa. Olen itse järjestön tukijoita, mutta ydinvoiman vastaisuutensa on mielestäni käynyt liian kiihkomieliseksi. He vastustavat myös fuusioenergian kehittämistä. Sama liike, joka vaatii lisää resursseja kaikenlaisten uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, tyrmää tämän tutkimuksen suoralta kädeltä. Tietävät, että se on turhaa ja kallista pelleilyä.

Tietääkseni Greenpeacen linja fuusioenergian kehittämiseen ei ole muuttunut sen jälkeen, kun tyrmäsivät Ranskan reaktorihankkeen kylmiltään vuonna 2005. Tämän vastustuksen syitä voi arvailla järjestön käyttämistä sanamuodoista: fuusioenergia on ”nuclear option” jonka takana on, kauhistus, ”nuclear industry”. Eli uutta energiamuotoa ei voi tukea, koska pahan voimat ovat sen takana.

On totta, että ilmastonmuutosta ei ehditä torjua fuusiovoimalla, mutta tässä haisee mielestäni lähes uskonnollinen dogmaattisuus paholaismyytteineen. Koskapa maailma ja teknologia tunnetusti kehittyvät ennakoimattomasti ja koko ajan, sellaiseen ei ole varaa. Soininvaaran kannanotto oli erittäin aiheellinen.