Putoaako Richard Dawkins evoluution huipulta?

Profiilikuva
Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Ateistiyhteisössä kuohahti. Yhdysvaltalainen 1980 syntynyt Rebecca Watson, ”Skepchick”, pitää suosittua blogia joka edustaa ns. tieteellistä skeptistä ajattelua. Kuten nimimerkistään käy ilmi, hän on avoimesti nainen, mikä ei näytä olevan edistyksellisissäkään piireissä ongelmatonta. Ateistien kokoontumisessa Dublinissa hän toi esiin naisten ajoittain seksistisen kohtelun yhteisössä, ja keskustelu jatkui illanvietossa.

Youtube-videossaan Rebecca Watson kertoo jatkon olleen kiusallinen (alkaa noin neljän minuutin kohdalta). Kokouksen miespuolinen osanottaja ehdotti oltaessa kahden hississä, että Skepchick tulisi kanssaan hotellihuoneeseen teelle, ns. jatkamaan keskustelua. Watsonin mielestä tämä oli vähän kökköä sen jälkeen, kun oli juuri keskusteltu naispuolisten ateistien seksualisoimisesta.

Vaikkei tämä mielestäni ollutkaan videopätkän olennaisin osa, on ymmärrettävää että väittelyä seurasi nettifoorumeilla. Vaan kaikista maailman ihmisistä Richard Dawkins kiehahti ehkä yllättävimmin. Kiusallisesti hänen kommenttinsa ei ollut sitä älyllisintä eikä parasta Dawkinsia ollenkaan, vaan melko aamuöisen oloinen vuodatus viillellyistä genitaaleista ym.

Dawkinsin täsmennykset kommenttiinsa eivät paljoa auttaneet, päinvastoin. Ilmeisesti hän piti hississä ehdottelua vastaavana pikku häiriönä kuin purukumin jauhamista, ja asiasta valittamista kohtuuttomana kun muslimimaissa naiset kärsivät aivan eri tavalla. Lisäksi hissi ei Dawkinsin mielestä voi olla naiselle turvaton paikka, koska siitä voi astua ulos.

Muiden muassa naisten asemaan vakavasti suhtautuva astronomi/skeptikko Phil Plait toi julki närkästyksensä ja pettymyksensä Dawkinsiin blogissansa: jos ”a leader in the critical thinking movement and a man known for defending women against religious oppression” ajattelee näin, tilanne ei ole kehuttava.

Täytyy sanoa, että minulle Dawkinsin reaktio ei ollut mikään jymy-yllätys. Hänen mainioissa kirjoissaan paistaa välillä sivulauseista eräänlainen vanhakantainen Kari Suomalainen. On muistettava, että hän on kasvanut ja opiskellut aika erilaisena aikana.

Näkisin tässä keskustelussa aika valoisia puolia: Dawkinsia kannattaa lukea ja kuunnella, mutta erehtymättömiä guruja ei ole eikä saa olla. Sellaiset on ammuttava alas muiden tasolle. On hienoa nähdä, että äärimmäisen arvostetun vanhan tiedemiehen läksyttäessä 30-vuotiasta blogittajanaista niin moni asettuu jälkimmäisen puolelle, eikä keskustelua lainkaan kätketä. Tässä olisi monella suljetummalla yhteisöllä oppimista.