Blogit

Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Pienellä painetun merkitys asiatekstissä, osa 1: Pyhä Januarius

Blogit Tähän on tultu 29.12.2011 15:28
Pertti Jarla
Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Täältä Internetistä löytää ainutlaatuisen paljon valeita ja harhakäsityksiä, mutta samalla se on loistava työkalu niiden selvittämiseen ja oikaisemiseen. Mitään monen tunnin salapoliisityötä ei tarvitse tehdä, riittää kun googlaa muutaman asiasanan. Yllättävän usein riittää tekstissä olevien lähdelinkkien vilkaiseminen. Oivan kuvauksen tällaisesta etenemisestä kirjoitti juuri Tarinoita tieteestä-blogissaan Tiina Raevaara.

Haluaisin kertoa pari omaa esimerkkiä. Kuuntelin taannoin italialaisen Massimo Polidoron luennon, jossa hän kertoi skeptisen CICAP- ryhmän tutkimustyöstä Pyhän Januariuksen veri-ihmeen parissa: Napolissa on pyhäinjäännös, jonka katolinen kirkko uskoo sisältävän muinaisen Beneventon piispan verta. Se on kiinteää, mutta muuttuu juoksevaksi seremonian aikana, jossa astiaa liikutellaan.

Polidoro vaikutti luennossaan uskovansa, että kyseessä on jonkinlainen tiksotrooppinen seos, jollaiset muuttavat olomuotoaan juoksevammaksi niitä liikutettaessa. Hän mainitsi esimerkkinä tällaisista aineista ketsupin, ja CICAPin mukaan sellaisen on voinut valmistaa 1300-luvulla, jolloin pyhäinjäännös on tiettävästi ensi kertaa mainittu.

No niin. Katsoin pian Polidoron luennon jälkeen mitä suomenkielinen Wikipedia tietää kertoa Pyhästä Januariuksesta. Artikkeli on nyttemmin muutettu, tuolloinen oli aika harrasta luettavaa. Wikipedia tiesi mm. kertoa, kuinka tiedemiehet olivat turhaan yrittäneet antaa ihmeelle luonnollisia selityksiä, poistuakseen kerta toisensa jälkeen paikalta ”päätään pudistellen”.

Tiksotrooppisista aineista ei mainittu mitään. Ihmeestä ilmeisen vaikuttunut kirjoittaja kertoi, että yritykset selvittää pyhäinjäännöksen sisältöä spektroskooppisesti olivat päättyneet ”ratkaisemattomaan”. Tämän lauseen perässä oli numeroitu linkki – CICAPin tutkimukseen, johon linkkasin tässä tekstissä aiemmin.

Eli tekstikohdat, joissa skeptikon silmään esitettiin selvä ratkaisu mysteeriin, eivät olleet wikipeedikolle siteeraamisen arvoisia. Luemme valikoiden. Wikipedia on äärettömän hyödyllinen tietolähde, muttei etenkään pienempien kielialueiden versioina kovin luotettava. Vaatimus lähteiden merkitsemisestä artikkeleihin on lukijalle suureksi hyödyksi.

Jatkan huomenna samasta aiheesta, esimerkkinä auringonvalon vaikutukset.