Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Pienellä painetun merkitys asiatekstissä, osa 1: Pyhä Januarius

Pertti Jarla
Blogit Tähän on tultu 29.12.2011 15:28

Täältä Internetistä löytää ainutlaatuisen paljon valeita ja harhakäsityksiä, mutta samalla se on loistava työkalu niiden selvittämiseen ja oikaisemiseen. Mitään monen tunnin salapoliisityötä ei tarvitse tehdä, riittää kun googlaa muutaman asiasanan. Yllättävän usein riittää tekstissä olevien lähdelinkkien vilkaiseminen. Oivan kuvauksen tällaisesta etenemisestä kirjoitti juuri Tarinoita tieteestä-blogissaan Tiina Raevaara.

Haluaisin kertoa pari omaa esimerkkiä. Kuuntelin taannoin italialaisen Massimo Polidoron luennon, jossa hän kertoi skeptisen CICAP- ryhmän tutkimustyöstä Pyhän Januariuksen veri-ihmeen parissa: Napolissa on pyhäinjäännös, jonka katolinen kirkko uskoo sisältävän muinaisen Beneventon piispan verta. Se on kiinteää, mutta muuttuu juoksevaksi seremonian aikana, jossa astiaa liikutellaan.

Polidoro vaikutti luennossaan uskovansa, että kyseessä on jonkinlainen tiksotrooppinen seos, jollaiset muuttavat olomuotoaan juoksevammaksi niitä liikutettaessa. Hän mainitsi esimerkkinä tällaisista aineista ketsupin, ja CICAPin mukaan sellaisen on voinut valmistaa 1300-luvulla, jolloin pyhäinjäännös on tiettävästi ensi kertaa mainittu.

No niin. Katsoin pian Polidoron luennon jälkeen mitä suomenkielinen Wikipedia tietää kertoa Pyhästä Januariuksesta. Artikkeli on nyttemmin muutettu, tuolloinen oli aika harrasta luettavaa. Wikipedia tiesi mm. kertoa, kuinka tiedemiehet olivat turhaan yrittäneet antaa ihmeelle luonnollisia selityksiä, poistuakseen kerta toisensa jälkeen paikalta ”päätään pudistellen”.

Tiksotrooppisista aineista ei mainittu mitään. Ihmeestä ilmeisen vaikuttunut kirjoittaja kertoi, että yritykset selvittää pyhäinjäännöksen sisältöä spektroskooppisesti olivat päättyneet ”ratkaisemattomaan”. Tämän lauseen perässä oli numeroitu linkki – CICAPin tutkimukseen, johon linkkasin tässä tekstissä aiemmin.

Eli tekstikohdat, joissa skeptikon silmään esitettiin selvä ratkaisu mysteeriin, eivät olleet wikipeedikolle siteeraamisen arvoisia. Luemme valikoiden. Wikipedia on äärettömän hyödyllinen tietolähde, muttei etenkään pienempien kielialueiden versioina kovin luotettava. Vaatimus lähteiden merkitsemisestä artikkeleihin on lukijalle suureksi hyödyksi.

Jatkan huomenna samasta aiheesta, esimerkkinä auringonvalon vaikutukset.

Pertti Jarla

Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Keskustelu

Jospa sensuuri on iskenyt pelossa että loukataan uskonrauhaa ja horjutetaan valtiojärjestyksen sekä yhteiksuntarauhan perusteita. Mikä on sallittu Juppiterille, ei ole sallittu härälle. Valta ja voima määrää mitä saa tehdä. Alistuminen on viisautta.

Tähän mennessä tapahtanut: on paljastettu että nettilehti ”Uusi Suomi” ei olekaan luotettava tietolähde. Myös Wikipedian (by anyone) uskottavuus on kyseenalaistettu!

Mitä seuravaksi? Uskaltautuuko tutiseva sormi kääntyä osoittamaan ruokkivaa kättä, onko Stadin Pravdan auktoriteetti vaarassa? Stay tuned!

Tämä johtuu siitä, että laiskana kuriositeettien ystävänä tulen lukeneeksi paljon enemmän US-blogeja ja Magneettimediaa kuin Hesaria ja Suomen Ku(i)valehteä.

Tässä ”Tähän on tultu” [1] -nimisessä blogissa kyseistä blogia julkaisevan lehden nimittäminen ”Suomen Ku(i)valehdeksi” saakin aivan uuden merkityksen. Niin se maailma muuttuu, mutta sopiihan tämä linjaan, aiempaan aihepiiriin kun on kuulunut mm. ilmatäytteisen Barbaran kanssa kosteissa olosuhteissa retkeilyn raportointi. Tieteen merkeissä toki kuten tämäkin blogi, jepjep.

[1] http://www.hs.fi/kuvat/iso_webkuva/1135260048922.gif

[2] https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/punainen-paroni-saaristoseikkailulla-toimittaja-trimaraanikajakki-ja-tuhansien-saarten-mer

Näitä luetaan juuri nyt