Nurinkurinen hevosenlihaskandaali

Opin vasta tänään, että Findus-yhtiö on ollut vaikeuksissa, koska sen valmislasagneista on löytynyt hevosen lihaa. ”Hevosenlihaskandaali” on tullut ilmi useissa Euroopan maissa, ja Ruotsissa harkitaan asiasta rikosilmoitusta.

Ymmärrän kyllä, että on väärin ilmoittaa tuotteen sisältävän 100% naudanlihaa, jos siinä on jotain muuta. Itseasiassa Briteissä on löydetty lasagnesta jopa 90% heppaa. Heidän elintarvikevirastonsa johtaja sanoo tilanteen olevan ”appalling”. Itse säntäisin kauppaan hamstraamaan Findus-lasagnea.

Hevosenliha on nimittäin maukasta, vähärasvaista, keskivertonautaan ja -sikaan verrattuna hyvissä oloissa eläneen eläimen lihaa. Nykyisin on toki saatavissa luomu- ja emolehmätiloilta peräisin olevaa eettisempää nautaa. Tuskin kuitenkaan valmislasagneissa.

Vahvan makuistahan hevonen on, tuntuu että ei voi mässäillä samanlaisia määriä kuin nautaa ilman että menee pakki sekaisin. Liekö sekään varsinaisesti huono asia.

Ongelmana hevosenlihassa on lähinnä se, että lihakarjaksi päätyvien ratsujen pitäisi olla vapaita haitallisista lääkeainejäämistä. Pitoisuudet näyttäisivät nyt olleen hyväksyttävällä tasolla. Suurempi terveysongelma eineslasagnen syöjille ovat rasva ja suola. Kuten Guardianin terveystoimittaja Robin McKien haastattelema elintarviketurvallisuuden professori sanoo:

”To be blunt, if your diet is made up mainly of processed foods like those that have been found to contain horsemeat, the real threat to your health will not come from phenylbutazone but from the high levels of salt and fat you get in these products.”

Väestön voi totuttaa syömään varsin haitallista kuraa, kunhan valmistaminen on helppoa. On huvittavaa, että varsinainen skandaali syntyy, kun sekaan pääsee vähän parempaa lihaa.