Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Mitä veronkiertäjille saisi olla?

Pertti Jarla
Blogit Tähän on tultu 8.12.2014 09:24

”Yrittäjien veronmaksumoraali rapautuu”, harmittelee Kalevassa Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen. Tämän vuoksi Puttosen mielestä julkista valtaa tulisi karsia, muun muassa sairaalat ja poliisin voisi jättää (kiva).

Tällaisesta pehmeästä lainkiertäjien ehdoilla menemisestä tulee mieleen 1970-luku ja Sjöwallin & Wahlöön ruotsalaisdekkarit, joissa yhteiskunta oli aina syyllinen.

Julkisen vallan karsiminenhan etenee mukavasti, nyt esimerkiksi leikataan 270 miljoonaa lukioiden ja ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Toivottavasti tämä parantaa hieman meidän yrittäjien veronmaksumoraalia.

Lisää ehdotuksia:

  • Nostetaan promillerajoja, koska niin moni ajaa kännissä
  • Laillistetaan ”muheva” kotikasvatuksen lisäännyttyä
  • Lakkautetaan linnan juhlat, koska niitä vastaan mellakoidaan niin pontevasti
  • Vähennetään Väestöliiton kiusallista holhontaa, koska niin moni nuori ei käytä kortonkia

Pertti Jarla

Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Keskustelu

Kovasti Jarlan tuotantoa arvostan. Tänäkin aamuna käynnistin päiväni avaamalla Heimo Vesa- joulunaluskalenteristani luukun.
Nyt kuitenkin on pakko ihmetellä Jarlan reaktiota.

Näin vanhempana muistuttaisin yrittäjäelämästä 1970-luvun lainsäädännön kaaoksessa, jolloin oikeita mätkyjäkin oli olemassa. Verolautakunta vain keksi huhupuheiden perusteella tuloja ja määräsi niistä verot eli ”mätkäisi”. Eipä mielivaltaisista mätkyistä veronmaksumoraali kohonnut. Eivätkä nykyiset oikeudenmukaiset ennakkoverojen tasaukset eli jälkiverot mitään mätkyjä edes ole.

Aikoinaan oli myös pinta-alaveroja. Nuoresta hakkuukiellossa olevasta metsästäkin määrättiin joka vuosi laskennallisia metsätuloja, jotka verotettiin palkan päällä progressiota nostattavasti. Ensimmäisten lähtöajatusteni innoittimena ei ollut mielestäni veronkierto, vaan halu välttää sellaiset verot, jotka määrättiin tuloista, joita ei edes tullut. En pitänyt järjestelyä oikeudenmukaisena ja eläminenkin palkalla oli aika lailla mahdotonta. Verottajan moraali oli hukassa, toisille se jousti, toisille sitten taas ei,. Johdonmukaisuutta oli turha hakea, armotonta pykälätulkintaa riitti.

Oikeudenmukaisen verotuksen ja nykyisen yrittäjäsukupolven maksumoraalin loivat Aho ja Viinanen, jotka ymmärsivät olennaisen. Yrittäjät kokivat saavansa odotettua johdonmukaista oikeutta ja asiallista kohtelua yhteiskunnalta, arvostustakin. Moraali on myös pitänyt hyvin.

Nykyinen yrittäjäviha some:ssa ja yrittäjien kansainvälisen kilpailukyvyn ahdistaminen olemattomaksi loputtomilla vaatimuksilla aiheuttaa tietenkin reaktion yrittäjissä. Ahon- Viinasen linja on romutettu.

Kilpailijamaissa yhteiskunta ja palkansaajat tyytyvät vähempään kuin Suomessa. Some:ssa ilkutaan, ettei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan joka maksaa. Vaan eipä yrittäjätkään tietenkään tyhmiä halua olla.

Miksi yrittäjyydessä pitäisi niinkin erilaiset käsitteet kuin moraali ja tyhmyys liittyä toisiinsa jotenkin samanarvoisina ? Elämmehän vapaassa maailmassa, eivätkö kansalaiset ole sitä huomanneet ?

Tuon pinta-alaveron lisäksi yhteiskunta pidätti metsäkaupoista sulkutilille uudistamiskulut, jotka olivat aina niin hyvin laskettu että aina ne riittivät mutta ylikään ei koskaan jäänyt.
Mutta auta armias kun möit metsätilan niin verottaja löi eteesi sellaisen rätingin, jossa sanottiin että tässä pitäjässä metsä kasvaa niin ja niin paljon hehtaarilla. Ei auttanut vaikka pinta-alassa oli mukana asfalttiteitä, soita, järviä ja urheilukenttä.

Nyt metsäverotus perustuu todelliseen myyntiin eikä mielikuviin.

Muualla ei ole noin hyvin onnistuttu. Kunnissa valitettiin että heillä on 500 turhaa tehtävää. Kun soteen liittyen kunnilta sitten kysyttiin mistä tehtävistä ne haluavat luopua niin niitä ei löytynyt yhtään.
Yksikään kunta ei halua luopua lukiostaan vaikka opettajia on yhtä paljon kuin oppilaita.
Entä korkeakouluverkko Itä-Euroopan instituutteineen? Paljonko noista päivystävien dosenttien mielipiteistå on veronmaksajille hyötyä?
Onko todella niin että luonto-ja viemäriverkosto ei säily ilman 1000:ta ylitarkastajaa?

Jos julkista valtaa jo karsitaan, miksi julkisen vallan tarvitsema rahamäärä senkun kasvaa? Mahdolliset pikkusäästöt valtion budjetissa on vain kuntien valtionosuuksista leikattuja ”säästöjä”.

Kyllä julkinen sektori on paisunut tasaisesti. Karsiminen on vasta edessä.
Rahamäärä julkiselle sektorille kasvaa kun palkankorotukset ovat olleet suurempia kuin yksityisellä sektorilla, joka on joutunut joustamaan mm työvoiman tarjonnassa.

Meillä on liian tiheä kuntaverkosto. Meillä on kuntia, joiden tuloista puolet on ns valtionosuuksia. Tämä antaa kunnille kuvan että kunnallinen itsehallinto toimii hyvin. Valtion osuuksien pienentäminen lisäisi halukkuuta kuntaliitoksiin.

Näitä luetaan juuri nyt