Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Löytöeläimistä ja koe-eläimistä

Pertti Jarla
Blogit Tähän on tultu 22.4.2013 17:48

Maa-ja metsätalousvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta sekä eläinsuojelulain muuttamisesta. Suosittelen asiasta kiinnostuneita lukemaan tekstin tarkkaan.

Helsingin Eläinsuojeluyhdistys HESY tiedottaa olevansa ”järkyttynyt” mietinnöstä. HESY listaa monia epäkohtia, mutta eniten huomiota näyttää saaneen suositus löytöeläinten kohtelusta eläinkokeissa. Keskitytään nyt vain siihen:

HESY ”vastustaa löytöeläinten käytön koe-eläiminä sallivaa lakiesityksen kohtaa, koska se on tarpeeton ja mahdollistaa karanneiden, kadonneiden ja hylättyjen lemmikkien käytön koe-eläiminä (…) Suomen nykyinen koe-eläinlaki on vuodelta 2006, ja se kieltää irrallaan tavattujen koirien, kissojen ja muiden lemmikkieläinlajien käytön eläinkokeissa. Kyseistä lainkohtaa ei ole siis pakko muuttaa, eikä HESYn mielestä ko. lainkohtaa ole mitään syytä vesittää eikä lieventää.”

Minullakin kiehahti kun kuulin tästä löytöeläinten aseman ilmeisestä heikentämisestä. Mutta katsotaan mitä valiokuntamietintö tarkalleen ottaen sanoo (tekstin lihavoinnit minun):

”Valiokunta katsoo, että villiintyneiden ja irrallaan tavattujen kotieläinten käytön tulee olla koe-eläintoiminnassa pääsääntöisesti kiellettyä.”

Löytöeläimiä ei siis saisi käyttää mihin tahansa eläinkokeisiin. Mihin sitten? Mitä kaikkea eläinkokeilla ylipäänsä tarkoitetaan?

”hankelupalautakunta voi myöntää luvan näiden eläinten käyttöön vain, jos eläinten terveyttä ja hyvinvointia taikka ympäristön tai ihmisten ja eläinten terveyden vakavia uhkia koskeville tutkimuksille on erityinen tarve ja jos voidaan tieteellisesti perustella, että hankkeen tarkoitus voidaan saavuttaa vain käyttämällä irrallaan tavattuja tai villiintyneitä kotieläinlajiin kuuluvia eläimiä. Tällaisia poikkeuksellisia tutkimuksia voisivat olla esimerkiksi näiden eläinten terveyteen liittyvät tieteelliset kartoitustutkimukset, hyvinvointia selvittävät tutkimukset tai eläinten ekologisia vaikutuksia selvittävät tutkimukset”

On huomattava, että eläimille tehtävillä tutkimuksilla tässä mietinnössä ei tarkoiteta ainoastaan eläimen kiduttamista pikkuhiljaa hengiltä laboratoriossa:

”Luonnonvaraisten eläinten osalta tutkimuskäyttö tarkoittaa useimmiten DNA-näytteen ottamista ja eläimen vapauttamista tämän jälkeen. Eläimille laitetaan toisinaan myös seurantalaitteita, joiden avulla eläinten liikkumista voidaan seurata.”

Minusta mietinnön sanoma on selvä. Esimerkiksi kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin ei tuon tekstin perusteella mitenkään voi saada vapaaksi päässeitä tai villiintyneitä kotieläimiä. HESY ei tiedotteessaan tee tätä asiaa kovinkaan selväksi. Sen sijaan on mahdollista kuvitella tilanne, jossa esimerkiksi citykanin, villiintyneen kotieläinlajin, epäillään kantavan jotain leviävää tautia. Lakiehdotus tekisi tällöin mahdolliseksi kanien pyydystämisen lääkärin tutkimuksia varten.

HESY arvostelee mietintöä myös siitä, että siinä ei täysin kielletä villieläinten käyttöä tieteellisissä kokeissa, mutta ei mainitse että osa kokeista on esimerkiksi edellä mainittua seurantalaitteiden asentamista.

Kannatan HESY:n toimintaa, vien heidän kirpputorilleen varmaan lähiaikoina taas tavaraa, mutta heidän tiedotteensa näyttäisi antavan valiokunnan mietinnön sisällöstä ylidramaattisen kuvan ja synnyttävän kansalaisissa turhaakin raivoa. Sinänsä on hyvä, että koe-eläinten kohtelusta keskustellaan.

Pertti Jarla

Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Keskustelu

Kun villi löytöelöäinen joutuu kuitenkin surmansuuhun, niin miksei sitä voisi hyödyntää kokeissa. Ennen kuin vihretä ahdistuvat tällaisesta julmasta kyselystä, niin kaiketi muistatte, että luonnossa vahvin tappaa ja haavoittaa taistelussa heikompaa seurauksin, että kuoleva heikompi kärsii kuolontuskissaan hoivatta ja pitempään kuin darwininapukäden kautta hengistäotetut.

Nelmi, ei niilla loytoelaimilla tee tuontaivaallista koekaytossa. Kuka tietaa millaisia tauteja luonnossa olleilla elikoilla on ollut, mika tarkoittaa ettei niiden fyysisesta kunnosta voi sanoa oikeastaan mitaan. Laitetaan sitten siihen paalle vaikkapa laakekoe, ja kuinka varmasti voit tehda paatelmia kuoliko elukka laakkeeseen vai laakkeen ja jonkin vapaudessa hankitun yhteisvaikutukseen.

Ja jos luontoa nyt halutaan valttamatta suojella, niin sen jarjestykseen puuttumisessa ei ole mitaan mielta. Tarvii se kettukin ruokaa, ja samainen kaveri on osa luontoa. Luonon sisainen arvottaminen ei ole ihmisten asia.

Näitä luetaan juuri nyt