Blogit

Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Jussi Halla-aho Hyvinkään surmista

Blogit Tähän on tultu 30.5.2012 14:35
Pertti Jarla
Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Jussi Halla-aho kirjoitti tänään Hyvinkään ampumasurmista, otsikoiden ytimekkäästi ”Hyvinkäästä”. Selkeästi kirjoitetussa tekstissä on paljon hyviä, tosiasioihin pohjautuvia argumentteja eräitä ampuma-aselain tiukennusvaatimuksia vastaan.

Halla-ahon kieli on tutun provosoivaa, heti aluksi hän toteaa että ”Hyvinkään uhrit valjastettiin välittömästi asekammoisten ristiretkeläisten keppihevosiksi”. Sopii kyllä miettiä, kuinka eettistä on heti joukkosurman jälkeen alkaa ajaa poliittisia päämääriään. Itse pidän välitöntä kommentointi-innostusta vähän kyseenalaisena, mutta ymmärrettävänä. Halutaan tuoda jotain rotia nyrjähtäneeseen maailmaan esittämällä korjausehdotuksia. Sitä paitsi, jos poliitikko tai toimittaja tuo ajatuksensa esiin suruajan jälkeen, yleisöä ei välttämättä enää niin kiinnosta.

Suomen rikollisuudesta, asekulttuurista ja aseiden määrästä Halla-aho esittää käsittääkseni aika oikean suuntaisia lukuja. Meillä ei surmata ihmisiä Venäjän malliin, ja mm. Sveitsissä on enemmän käsiaseita väkilukuun nähden. Olen myös samaa mieltä siitä, että Pekka Saurin esittämä ajatus aseiden keskitetystä varikkosäilytyksestä on kyseenalainen. Tarvittaisiin samantasoista vartiointia kuin puolustusvoimien asevarikoilla, muuten metsissä olisi asearsenaaleja halukkaille tarjolla.

Halla-ahon kirjoitus nyrjähtää vasta loppukappaleissaan. Nyt kirjoittaja yhtyykin kuoroon, jonka mukaan maassamme on juuri nyt jotain pahasti vialla: ”2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli ennennäkemätön perhesurmien ja joukkomurhien vuosikymmen”.

Joukkomurhien, totta. Mutta huomatkaa kuinka hän vetää perhesurmat samaan nippuun. Kansan Uutisten haastattelussa ylilääkäri Hannu Lauerma toteaa, että väkivaltarikoksia tehtiin esimerkiksi 1920- ja 30-luvuilla kolme kertaa enemmän kuin nyt. Näkyvästi uutisoidut perhesurmat ovat menneisiin vuosikymmeniin verrattuna itseasiassa harvinaisia, lapsia surmattiin aurinkoisilla 60- ja 70-luvuilla monenkertaisesti enemmän.

Tuo sivumennen sanottuna vie pohjan niiltä väitteiltä, että perhesurmat ja väkivalta ovat lisääntyneet kirkon vaikutusvallan ja ydinperheen aseman väitetyn heikkenemisen myötä.

Mutta takaisin Halla-ahoon. Enimmäkseen ansiokkaan kirjoituksensa lopuksi hän vetää vastuuseen maamme pahoinvoinnista Tarja Halosen, Paavo Lipposen, Matti Vanhasen ja Jyrki Kataisen. Valjastaa Hyvinkään uhrit poliittisen ristiretkensä keppihevosiksi, sanoisi joku.