Ironinen kärjistäminen läpällä: selittelyä

Profiilikuva
Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Uusi Suomi näemmä huomioi edellisen blogitukseni, aiheena ironinen kärjistäminen blogeissa ja kolumneissa. ”Pertti Jarla hermostui” kertoo US, ja kiteyttää tekstini varsin hyvin. Sen sijaan muutama blogitustani kommentoinut lukija on tajunnut kritiikkini kärjen niin oudosti, että on uudelleenselittämisen paikka.

1. Verbi ”kärjistää” tarkoittaa ”yleistää hieman liioittelemalla”. Se on viestinnän tehokeino siinä missä muutkin. Kirjoitin: ”kärjistämisen kaltaiset tehokeinot palvelevat viestin perillemenoa”. En siis vastusta kärjistämistä sinällään. (On totta, että olen hieman kyllästynyt siihen tehokeinona, mutta se EI ollut kirjoitukseni ajatus, se on ihan oma ongelmani)

2. Valittelin kirjoittajista, jotka tuntuvat pitävän ongelmana, että heidän ironiset kärjistyksensä ymmärretään väärin. Tuntuu että he eivät ole valmiita muuttamaan omaa tapaansa kärjistää. Luulisi, että sanoman perillemeno on kuitenkin tyylillistä kikkailua tärkeämpää. Mieleeni on tullut, että heille voisi olla hyväksi kokeilla kirjoittaa mahdollisimman tarkasti, mitä ajattelevat. Sanoisin että:

  • jos lukijat ymmärtävät tekstin takana olevan ajatuksen, kärjistäminen ei ole ongelma.
  • jos kirjoittajalle on ok, että lukijat tai osa lukijoista ei ymmärrä, kärjistäminen ei ole ongelma.

mutta:

  • jos kirjoittajaa häiritsee se, että lukijat eivät ymmärrä kärjistyksiä, voisi kokeilla lieventää niitä tai jopa luopua niistä kokonaan

3. Puhuin nyt ainoastaan kirjoittajan ajatusten kärjistämisestä ja niiden perillemenosta, en kirjoittajien ajatuksista sinänsä. Jotkut ovat tulkinneet tekstini yrityksenä suitsia joitain poliittisesti epäkorrektejä mielipiteitä. Päinvastoin. Itse haluaisin, että ihmiset sanoisivat selkeästi ja rohkeasti mitä ajattelevat. Luen mieluummin selkeää tekstiä kuin kärjistysten ja moninkertaisen ironian taakse kätkettyjä vihjauksia. Mutta tämä on makuasia. Siis:

Kärjistys on tehokeino, jota voi käyttää hyvin tai huonosti. Jyrkkä mielipide on eri asia.

Erikoisimmat blogitukseni innoittamat kommentit tuntuvat vahvistavan sen, mitä väitin:

”aikana, jolloin ihmiset lukevat artikkeli- ja blogitulvaa yhä nopeammin ja pintapuolisemmin, on yhä huonompi idea kirjoittaa löysästi ja epäselvästi”

Yritin kirjoittaa mahdollisimman selvästi, kärjistin hieman, pelkään että nytkin meni monelta vahvasti ohi. Seurauksena mm. lukijakommentti:

”Pilapiirtäjälle on helppoa ”valtavirran” näkökulmasta pilkkaa kaikkia toisinajattelijoita”