Homo käy taksiseuraksi
Aion henkilökohtaisesti jättäytyä tänä vuonna pois Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolta, protestiksi sille ettei minua kutsuttu. Näemmä pois jää myös Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen. Hänhän on ilmoittanut, että häntä loukkaavat tanssilattialla pyörähtelevät homoparit.
Olen tavannut Pentti Oinosen kerran, Ajankohtaisen Kakkosen ns. homoillan yhteydessä. Minusta hän vaikutti sanalla sanoen mukavalta mieheltä, joka osasi jututtaa kaikkia. Tuollaiset sosiaalisesti lahjakkaat ihmiset luonnollisesti heijastelevat herkimmin vallitsevaa asenneilmastoa.
Pentti Oinonen käyttäytyi tilataksimatkalla homoiltaan, sen kuvausten tauoilla ja matkalla takaisin pääkaupunkiseudulle aivan esimerkillisesti. Jututti sateenkaariperheen toista äitiä lasten kuulumisista, tuntui keskustelevan eduskunnan asioista Oras Tynkkysen kanssa kuin työkaverit ikään.
Luonnollistahan se on. Jos nimittäin naamakkain alkaa ärhentelemään yleisesti hyväksytyn ihmisryhmän edustajalle, joka käyttäytyy hyvin, siinähän itse joutuu häirikön rooliin. Eivätkä asiat sillä lailla muutenkaan suju, tämän ymmärtänee jotakuinkin jokainen niin sosiaalinen, että on politiikkaan ryhtynyt.
En nyt tarkoita, että tilanne maassamme olisi vielä mikään upea. Pentti Oinoset nimittäin kykenevät erottamaan yksityisen tason yleisestä aika totaalisesti, pyrkivät alistamaan ihmisryhmää jonka yksittäisen edustajan kanssa pullakahvit sujuvat vaivattomasti. Se taas syö pahasti kuvaa rehdin rehellisestä Perussuomalaisesta.
Mitä nimittäin ajattelisitte naapurista, joka hymyillen kehuu vastaantulevan ylipainoisen naapurin tädin kampausta, mutta valittaa heti perään lehtihaastattelussa, ettei suostu menemään tanssilattialle, jossa pyörii yököttäviä pullukoita? Sehän on aika selkärangatonta selkäänpuukottamista sellainen.
Joka tapauksessa näkisin tilanteessa hyvää kehitystä. Homovastaisista sosiaalisesti kyvykkäimmät kykenevät-ympäristön paineista tai mukavuudenhalusta tai molemmista johtuen-keskustelemaan inhimillisesti sateenkaariväen kanssa. Ehkä juuri se on sitä eturintamaa, jossa kulttuuri kehittyy. Tässä yksi syy, miksi Oras Tynkkysen ja kumppaneiden on totisesti kannattanut tulla ns. kaapista.
