Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Heittäisipä joku meitä kaljatölkillä

Pertti Jarla
Blogit Tähän on tultu 12.3.2013 09:32

Suomen Sisu järjesti suurkäräjänsä. Paikalle jaksoi ilmeisesti noin tusinan verran patriootteja viilailemaan uutta julkisuuskuvaa, toiveena että yleisö unohtaisi heidän menneet julkilausumansa ja kirjasuosituksensa. Paikalla oli ehkä tuplaten tuo määrä poliiseja vahtimassa sisulaisuuden vastaista mielenosoitusta, joka viranomaistenkin mukaan sujui rauhallisesti. Jotkut huppupäät ilmeisesti yrittivät haastaa verbaalisesti riitaa käräjöitsijöiden kanssa.

Väkivaltaisen yhteenoton hinku on todella kova sekä äärioikealla että -vasemmalla. Jos Suomen Sisua olisi väkivalloin estetty pitämästä käräjiään, he muistelisivat sitä lämmöllä vielä vuosikymmenten päästä. Tapahtumaan oltaisiin voitu viitata vastedes aina joidenkin ”patrioottien” nolattua itsensä öykkäröinnillään: muistakaa Suurkäräjien verilöyly!

Todellisuudessahan vastamielenosoitukset kuuluvat perinteisesti asiaan, jos ääriryhmät näkyvästi kokoontuvat. Nyt Jussi Halla-ahokin kirjoittaa, kuin tapahtuma olisi ollut jotain skandaalimaista ja ainutlaatuista. Hän ihmettelee, miksi vastamielenosoituksesta ei uutisoitu enempää, jotainhan olisi saattanut tapahtua vaikkei tapahtunutkaan. Halla-aho kirjoittaa:

Olisi mielenkiintoista nähdä reaktiot, jos mustiin pukeutuneet ja naamioituneet Suomen Sisun jäsenet olisivat mölynneet jonkin vasemmistolaisen yhdistyksen kokouspaikan edustalla ja huudelleet osanottajille hävyttömiä. Uskon, että päätoimittajat, kansanedustajat ja ministerit olisivat syvästi järkyttyneitä. Vaikuttaa siltä, että säännöt eivät ole aivan samat aivan kaikille.

Hän siis fantasioi tapahtuman ja sitä seuraavan järkytyksen ministeritasolla. Tämän unelman perusteella hänestä vaikuttaa siltä, että patriootteja kohdellaan epäreilusti. Tosielämässä vaikuttaa kyllä siltä, että esimerkiksi Kokoomuksessa nostetaan äärivasemmiston riehuminen hyvin mielellään valokeilaan:

”Voisiko joku kertoa, mikä on Euroopan äärioikeiston ja -vasemmiston ero nykyään? En oikein tiedä. Kertokaa please” -Alexander Stubb

Entäpä tämä radikaali vasemmisto sitten, esimerkiksi nykyinen Antifa? He jakavat ”patrioottien” kaipuun väkivaltaisiin yhteenottoihin. Syynä varmaankin se, että poliittinen vaikuttaminen ei oikein kiinnosta eikä suju. Katsokaa Antifan kirjoitusvirheitä vilisevän CAPS LOCK-painotteisen kotisivun taustatapettia. Väkivaltaurpo siinä poseeraa pesismailan kanssa. Tämä ei ole se pasifistinen Antifa, jolle sain maalata bannerin 20 vuotta sitten.

Suomen Sisun ja muiden mustanaamiokerhojen vastustajille pari toivomusta, kun järjestätte vastamielenosoituksia:

-Muistakaa toiminnassanne ja lausunnoissanne, että maahanmuuttokriittisillä nationalisteillakin on kokoontumisen vapaus.

-Pride-marssilta onnistuttiin taannoin poistamaan Finnish Defence League, samoin pitäisi olla mahdollista poistaa mielenosoituksesta väkivaltaiset huppupäät. Ainakin voisi ilmoittaa, että he eivät ole tervetulleita. Naamioituminen on valmistautumista laittomuuksiin, rauhallisessa mielenosoituksessa ei pitäisi olla mitään sijaa katutaistelusta uneksiville öykkäreille. Juuri heitä äärioikeisto haluaa nähdä.

-Älkää todetko mielenosoituskutsussa että järjestäjillä ”ei ole aikeita ryhtyä väkivaltaan. Mutta jos joku moisen tekee, eivät järjestäjät lähde tätä estämään”. Jos joku anarko-Marko olisi aiheuttanut sisulaiselle fyysistä vahinkoa, koko paska olisi kaatunut vastamielenosoittajien järjestäjien niskaan tämän lauseen ansiosta.

Ensi kesän tapahtumia jo etukäteen vaivautuneena odotellen.

Pertti Jarla

Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Keskustelu

Halla-aho puhui osittain oikein: ”Keskeinen strateginen tavoite, jossa myös mielestäni onnistuttiin, oli skenen haltuunotto” (Halla-aho. blogi). Haltuunotto onnistui, mutta se aiheutui ensisijaisesti valtavirran tiedotusvälineistä (HS) sekä Vihreiden toimista ja rikosilmoituksista, ei sisulaisten omasta lahjakkuudesta.

Keskenkasvuiset saavat aivan liikaa huomiota. Ennen nimismies olisi ajanut vintiöt kotiinsa. Niin sisulaiset kuin stalinistitkin. Näiden puolivahvojen lahjakkuudesta voidaan olla montaa mieltä.

Kun ennen vanhaan pantiin pystyyn katutappeluita, tarkoitus oli lyödä vastustajaa turpiin ja voittaa tappelu. Nykyään tarkoitus on hävitä se tappelu ja paistatella koko loppuelämä julkisuudessa martyyrinä. Tärkeintä ei ole voitto vaan häviö.

Tämä nykytyyli saattaa olla kuitenkin ihan hyvä. Jos tappelun osapuolet vain pyörivät toistensa ympärillä odottaen, että toinen lyö ensin, niin silloin päädytään vain tilanteeseen jossa kukaan ei lyö ketään. Rauha maassa ja ihmisillä paha tahto.

”Jos Suomen Sisua olisi väkivalloin estetty pitämästä käräjiään, he muistelisivat sitä lämmöllä vielä vuosikymmenten päästä.”

Olisiko Pertillä lievää perspektiiviharhaa? Kuka oikeasti muistaa vuosikymmenten takaisia mielenosoituksia ja kähinöitä?

”Entäpä tämä radikaali vasemmisto sitten, esimerkiksi nykyinen Antifa? He jakavat ”patrioottien” kaipuun väkivaltaisiin yhteenottoihin”

Kaikilla on tarve päteä, PJ toteuttaa sitä piirtämällä. Näillä jampoilla ei ole liikaa mielikuvitusta eikä lahjoja – niin että pädetään sitten sillä mitä jäljelle jää.

Oletko miettinyt sellaista vaihtoehtoa, että sisulaisten tavoitteena olisikin ollut vain saada rekisteröidyn yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettyä?

Kokous saatiinkin pidettyä. Paikalla oli reilut 20 sisulaista, mikä on tällaiselle yhdistykselle poikkeuksellisen suuri osallistujamäärä.

Käytät kirjoituksessasi sisulaisista sanaa patriootti, jolla yleensä viitataan patriootti.comin porukkaan eli Suomen vastarintaliikkeeseen. Toimit siis samalla tavalla kuin rasistitutkijat, jotka pyrkivät niputtamaan kaikki mahdolliset itselleen vastenmieliset tai toisenlaista ajattelutapaa edustavat ihmiset ja järjestöt saman lipun alle, mielellään vielä kansainvälisesti.

Suomen Sisu ry:n ja Suomen vastarintaliikkeen (patriootti.com) erona on ainakin se, että
– Suomen Sisu ry on rekisteröity yhdistys, joka pyrkii vaikuttamaan asioihin laillisesti ja demokraattisesti mm. saamalla jäseniään kansanedustajiksi ja kaupunginvaltuustoihin.
– Suomen vastarintaliike on rekisteröimätön porukka, joka kertoo edustavansa kansallissosialismia eikä usko demokraattiseen vaikuttamiseen ja vaaleissa äänestämiseen.

Näistä kahdesta tämä vastarintaliike on ollut se, joka on kunnostautunut seisomalla rivissä antifoiden rivejä vastassa eri kaupunkien kaduilla.

Nyt jostain syystä sinä haluat kovasti heittää katutappelijan viittaa sisulaisten harteille? Miksi ihmeessä? Kyllä kaduilla tappelijoita muutenkin riittää ihan tarpeeksi.

Ja samoja henkilöitähän ei hyväksytä molempiin, niinkö?

Jari Leinolla muuten erinomainen kommentti edellä.

Ryhmissä on eroja, kuten kaikki tietävät. Niitä ei pitäisi tarkoitushakuisesti rinnastaa toisiinsa.

Tapanaiselle vastaisin yleisellä tasolla sen verran, että eri järjestöjen jäsenkunta valikoituu aika pitkälti järjestön toiminnan mukaan. Jos järjestön tavoitteena on järjestää mielenosoituksia ja katuaktioita ja katutappeluita, niin siihen liittyy sellaista keski-iältään parikymppistä porukkaa, joka tykkää käydä musta huppu päässä kaduilla tappelemassa (kuten nämä antifat ja muut).

Jos taas järjestö on luonteeltaan enemmänkin akateeminen ja teoreettinen keskustelukerho, niin jäsenistön keski-ikä on helposti neljänkympin kieppeillä ja kiinnostus katutappelua ja muuta hulinointia kohtaan lähellä nollaa.

Suomen ”äärioikeistoskenelle” on kautta aikojen ollut surkuhupaisan tyypillistä se, että eri porukat eivät tule keskenään toimeen henkilökemiasyistä, joten ne eivät pysty keskenään minkäänlaiseen yhteistyöhön. (Tämä on muuten asia, jonka rasistitutkijat ovat jättäneet vähemmälle huomiolle, koska se ei tue heidän maailmankuvaansa suuresta, yhtenäisestä ja kansainvälisesti johdetusta äärioikeistosta.) Tämä tarkoittaa myös sitä, että pääsääntöisesti samat ihmiset eivät toimi useammassa kuin yhdessä järjestössä.

Näitä luetaan juuri nyt