Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Halloween-paheksumisen yö

Pertti Jarla
Blogit Tähän on tultu 29.10.2012 10:36

Mikä on vapaa-ajattelijoiden kanta Suvivirren laulamiseen kouluissa? Kuulun itse Helsingin Vapaa-ajattelijoihin, kyselin asiasta keväällä muutamilta järjestön jäseniltä. Vastaus: ei mitään selkeää yhteistä kantaa ole. Kyseessä ei ole kultti, jossa jäsenten mielipiteet määrätään tiukasti ylhäältäpäin. Yksi yhdistävä tekijä vastauksissa tuntui olevan: lööpeistä huolimatta Suvivirsi on pikkuseikka verrattuna todella tärkeisiin kysymyksiin, kuten elämänkatsomustiedon valinnaisuuteen kaikille vanhempien uskontokunnasta riippumatta.

Se Suvivirrestä, tarkoitan nyt vain että vapaa-ajattelijoista löytyy monenlaisia näkemyksiä, kuten vaikka luterilaisesta kirkosta. Pastori Heikki Räisänen esimerkiksi kommentoi kuolemaa ja sen jälkeisen elämän mahdollisuutta sanomalla ”eiköhän se ole siinä”. Kukaan ei nyt varmaan tältä pohjalta uutisoisi ”luterilaiset eivät usko kuolemanjälkeiseen elämään”. Näkemysten moninaisuus on terveen yhteisön merkki, tunnen tämän takia sympatiaa toisinaan kenties löperöltä tuntuvaa valtakirkkoamme kohtaan.

Kotimaa-lehdessä on ilmeisesti ihmisiä, joiden mielestä tämän päivän Suomessa ei loukkaannuta vähäpätöisistä asioista riittävän usein. Koskapa vapaa-ajattelijat puuttuvat kärkkäästi kirkkojen toimintaan koulujen tiloissa, on keksitty kysyä miksi he eivät paheksu koulujen Halloween-juhlia? Siellähän esiintyy mm. noitia. On siis tehty juttu siitä, kuinka joku yhdistys ei ole valittanut jostain.

Asiasta kysyttiin Vapaa-ajattelijoiden liiton pääsihteeri Esa Ylikoskelta. Ylikoski:

Mitä tulee koulun toimintaan, on eri asia, jos koulu järjestää seurakunnan kanssa jumalanpalveluksen. Se on uskonnonharjoittamista, samoin uskonnolliset päivänavaukset. Sitten tällainen eri kulttuurien tai varhaiskantaisten juttujen kanssa leikkimielinen touhuaminen on eri asia (…) Jos joku luokka järjestää karnevalistisen jutun, tällaisilla hahmoilla ei ole mitään pyhän tai paholaisen luonnetta. Totta kai, mitä tulee koulun toimintaan, tähän pitää suhtautua kohtuullisesti ja maltillisesti, ettei se ylikorostu. Jonkinlainen karnevalistinen kulttuuri on kuitenkin ihan hauskaa”

Pyhäinpäivälle on käynyt kuin joululle, USA:sta tuotu versio on maallistanut sitä rankasti. Halloween on kouluissa elämöiville lapsille irvistäviä kurpitsoita ja klassisten hirviöiden kevytversioita. Ylikoski on muiden muassa ymmärtänyt, että lasten Halloween ei ole erityisen kristillinen juhla eikä ”pyhien” asioiden kanssa pelata. Olen samaa mieltä.

Esa Ylikoski on toki pääsihteeri, mutta hänen kommenttinsa pohjalta ei välttämättä voida sanoa että ”vapaa-ajattelijat” ovat yhtenä blokkina tällä kannalla. Juttu on kuitenkin otsikoitu ”Koulujen Halloween-kekkerit ok vapaa-ajattelijoille”. Tällainen taipumus yleistää yhden kommentoijan ajatukset koko yhteisöä koskevaksi kertoo yleensä huonosta yhteisön tuntemuksesta. Mutta pitäähän otsikoissa kiteyttää.

Nyttemmin joidenkin vapaa-ajattelijayhdistysten edustajat ovat ilmaisseet eriävän, jyrkemmän kantansa asiaan. Asia voidaan haluttaessa esittää kriisin, anarkian ja hajaannuksen merkkinä. Minusta se osoittaa, että vapaa-ajattelijoissa on ajateltu vapaasti. Näkemysten moninaisuus on terveen yhteisön merkki.

Pertti Jarla

Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Keskustelu

Halloween on rapakontakainen kekri. Ilmasto-olosuhteiden vuoksi se vain on myöhemmin syksyllä. Sama karnevalistinen sadonkorjuun juhla se kuitenkin pohjimmiltaan on. Myös kekriin kuului tuonpuoleisten juttujen kanssa pelehtiminen.

Jos ruvetaan nipottamaan, niin sitten pitäisi ruveta huomauttelemaan lastenohjelmien, elokuvien ja satujen sisällöistä. Mitä epäjumalien ja magian kiehtovuuden ihannointia esim. Harry Potterista löytyykään. Taikka Sormuksien herrasta.

Muistan lukeneeni muutama vuosikymmen sitten luterilaisen seurakunnan asiakaslehdestä aikoinani, kuinka pappi ihan vakavissaan paheksui sitä, että lastenohjelmissa lohikäärme esitetään sympaattisena oliona. Noista ajoista kirkkokin lienee vapaamielistynyt, vaikka varmasti moista paheksuntaa on vieläkin, samoin kuin fundamentalistit taatusti tuomitsevat kaiken Halloweenin, Potterit ja vastaavan viihdeteollisuuden.

Kotimaa-lehden kysymys on vähän niin kuin hauki kysyisi aavikolla kaktukselta, miksei tämä valita tästä kauheasta kuivuudesta. Joidenkin kristittyjen mielestä Halloween voi tuntua pahan palvonnalta vähän samaan tapaan kuin ortodoksikirkko on arvostellut läntisen trulliperinteen yhdistämistä itäiseen virvontaan (pahan voimat toivottavat siunausta). Tämä tulokulma kuitenkin edellyttää jonkinlaista uskoa yliluonnollisten pahojen voimien olemassaoloon – ja niiden hyvienkin. Kysymykset uskonnon opetuksesta kouluissa ja lasten Halloween-juhlinnasta osuvatkin samaan kategoriaan vain (joidenkin) kristittyjen puolella. Koskapa valtaosa kansasta näkee Halloweenin, kekrin ja pääsiäisnoidat vain harmittomana hupina eikä saatananpalvontana, on vapaa-ajattelijan vaikea repiä niistä yhteiskunnallista kysymystä. Jos koululaitos alkaa opettaa Mustaa raamattua totuutena ja elämän ohjenuorana, oletan vapaa-ajattelijoiden protestoivan.

Päivi Räsäsen ja muiden ortodoksifundamentalistien pitäisi älämölöidä joulun tonttuaiheistä epäkristillistä pakanuusaikaa muistuttavina.

Uskonnottomana yksityisajattelijana minun on helppo hyväksyä monenlaisetkin sadut, käsittelevät ne sitten Jumalaa tai muita todellisuudelle vieraita asioita kuten tontut ja Halloweenhahmot. Jos näistä tehdään palvottavia vaikuttajia, ajaudutaan tosiasioiden vääristelyyn.

Entis-aikojen Kekri-juhlaa vietettiin 29.9, sadonkorjuu-ja työn juhlana
Silloin saivat rengit ja piiat saivat vapaaviikon ja voivat matkustaa kotipaikoilleen käymään
Juhlapäivänä syötiin runsaasti , leikittiin laulettiin tanssittiin

Eli Kekri on perinteisesti eri juhla kuin Pyhäinpäivä, jota alettiin viettää pyhien miesten muistoksi marraskuun 1 päivä
Sittemmin nimi on ollut Pyhäinpäivä , uskossa kuolleiden vainajien muistopäivä

Halloween taas on irlantilaista alkuperää, Amerikkaan levinnyt ja sieltä myös meille
Irlannissa alkuperältään sadonkorjuuseen liittyvä,

Näitä luetaan juuri nyt