Blogit

Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Halla-aho ja huumori

Blogit Tähän on tultu 29.9.2011 12:35
Pertti Jarla
Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Kun aloin pitää Tähän on tultu- blogia, Jussi Halla-ahosta puhuttiin niin paljon, etten halunnut liittyä kuoroon. Häntä on kuitenkin tullut silloin tällöin sivulauseissa väheksyttyä, nyt on paikallaan vähän täsmentää.

Otetaan esimerkiksi kirjoitus, joka liippaa läheltä päivätyötäni: Jussi Halla-aho kertoo blogissaan, mistä somalivitsit tulevat. Alkuun tölväistään Alexander Stubbia. Halla-aho on usein parhaimmillaan kritisoidessaan toisten ajattelua. Onkin aivan totta, että Stubbin esittämä väite ”rasistiset vitsit ovat arkipäivää Suomessa, harvoin muualla”, on epäilyttävä. Onkohan Stubb istunut riittävästi iltaa maailman tehdastyöläisten seurassa?

Halla-aho väittää, että rasistiset vitsit ovat kärjistettyjä, mutta tosipohjaisia kuvauksia etnisistä ryhmistä. ”Ei savua ilman tulta”, vitsit perustuvat todellisiin kokemuksiimme kanssakäymisestä näiden ryhmien kanssa. Ensin tulee havainto, siitä stereotypia. Vitsejä ei kerrota etnisistä ryhmistä, joiden kanssa ei ole ollut kanssakäymistä: somalivitsejä ei ollut ennen somalien tuloa.

Tämä on tyypillistä Halla-ahoa. Teorian kannalta hankalia asioita ei argumentoida kumoon, vaan käyttäydytään kuin niitä ei olisikaan: huomatkaa, että kirjoituksesta puuttuu kokonaan sana ennakkoluulo.

Ennakkoluulo on väärä käsitys, joka syntyy ja kehittyy ilman tutustumista kohteeseen, ennakkoon. Halla-aho sanoo, ettei somalivitsejä kerrottu vanhassa kunnon Kekkos-Suomessa, jossa ei vielä ollut somalipakolaisia. Huomauttaisin, että neekerivitsejä kerrottiin jatkuvasti.

Ikivanhat ennakkoluulot mustaihoisista olivat rantautuneet ja juurtuneet maahamme jo ennen sotia. Kannattaa katsoa vanhoista tietosanakirjoista sana ”neekeri”. Joskus 1990-luvun alun laman aikaan otettiin tavaksi kutsua maahan tulleita neekerin näköisiä ”somaleiksi” riippumatta siitä mistä he todellisuudessa olivat kotoisin.

Epäilen Suomen olevan täynnä rasistivitsien kertojia, jotka eivät ole olleet juuri minkäänlaisessa kunnon kanssakäymisessä vitsien kohteiden kanssa. Ei se riitä, että näkee mustaihoisen kirjastossa ja ajattelee ”tuo on varmaan somali”. Ei edes riitä, että asioi tai tappelee yhden kanssa. On myös lapsellista kuvitella, että olisi puhtaan objektiivisia kokemuksia, joita havainnoimalla syntyy käsityksiä. Ennakkoluulot värittävät kohtaamista ja sen tulkitsemista jälkikäteen.

Rotuhygieenikkojen kulta-ajalta periytyvä kuva mustista laiskureista leviää ja vahvistuu valtaväestön keskenään kertomissa jutuissa ja vitseissä. Rasistinen vitsi toimii, jos se on linjassa kuulijan käsitysten kanssa, ei siihen mitään oikeita kokemuksia tarvita.

Tämähän on vanhaa juttua, maalaisjärjellä ymmärrettävissä. Juuri tätä kauheat holhoajatädit tarkoittavat rasistivitsejä paheksuessaan, ja juuri tämän Halla-aho sivuuttaa täysin. Kirjoitus somalivitseistä on tyypillistä Jussi Halla-ahoa, se lämmittää valmiiksi samanmielisiä mutta ei kestä lähempää kriittistä tarkastelua.