Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Häivähdys huuhaata

Pertti Jarla
Blogit Tähän on tultu 29.8.2011 07:10

Moni on kysynyt, mitä taannoinen Fingerpori-strippini tarkoitti. Siinä homeopatiaseminaarin vetäjä heittää huonon vitsin, ja myöhemmin lehtiotsikko kertoo yleisön olleen menehtyä nauruun. Juttu liittyy asiaan, jota olen pitkään miettinyt, mutta en välttämättä oikein osannut pukea paperille.

Joskus näkee ylistettävän huumoria, joka on niin hienovaraista, että sitä ei välttämättä edes huumoriksi tunnista eikä se etenkään naurata. Vieno hymy on hienompaa kuin röhönauru. Tästä tulee mieleen homeopaattinen lääkintä. Siinähän vaikuttavia ainesosia laimennetaan niin, ettei lääkeannoksessa todennäköisesti ole niistä molekyyliäkään jäljellä.

Erilaisiin vaivoihin myytävät terapeuttiset magneetit ovat teholtaan niin lieviä, että magneettikenttä tuskin läpäisee hoidettavan ihoa. Tai edes magneetin suojapussia. Jos kantaa taskussaan paljon vahvempaa neodyymimagneettia, luottokortit ovat vaarassa, mutta monikaan ei kuvittele että se vaikuttaisi terveyteen.

Uskon, että tällainen laimeus ei ole vaihtoehtohoitojen harrastajien silmissä nolo ongelma, vaan etu.

Äärettömän pieni annos luo vaikutelman arvokkuudesta. Ihmisen turhamaisuutta ruokkii ajatus, että hän pystyy aistimaan jotain äärimmäisen hienovaraista. Kummelia mukaillakseni, hienossa ravintola-annoksessa on aavistus Curacaoa, ei kahvikupillista. Helposti aistittavat ja mitattavat asiat ovat junteille.

Vaihtoehtoinen lääketiede diagnosoi vaivoja, joita terveyskeskuslääkäri ei näe. Potilas toki on kyllin herkkä tunteakseen ne. Feng Shui ja akupunktio tasapainottavat kaiken taustalla olevaa qi-energiaa jota herkimmätkään instrumentit eivät edes havaitse, niin väkevä se on. Vastaava länsimainen käsite on sielu, joka on paljon tärkeämpi kuin jatkuvasti näkyvä, haiseva ja yskivä ruumis.

On tehty useitakin listoja siitä, kuinka tunnistaa puoskaroinnin. Niihin kannattaa tutustua, mm. täällä ja täällä. Voisin melkein lisätä yhden varoituskellon: hoito on epäilyttävä, jos siinä vaikuttava aine tai voima menettää terveysvaikutuksensa sitä lisättäessä.

Homeopaatti vitsailee Fingerporissa

Pertti Jarla

Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Keskustelu

Ei kuitenkaan pidä unohtaa lumevaikutusta, joita noilla hoidoilla on. Vähän aikaa sitten Nature-lehdessä oli juttu parkinsonin taudin hoidoista ja niiden todellisista vaikutuksista. Yhden potilaan tila oli parantunut dramaattisesti erään hoidon jälkeen, mutta kun hän sitten sain tiedon, että kaksoissokkotutkimuksen mukaan ko. hoito oli parkinsonin kannalta täysin yhdentekevä, hänen tilansa rapistui nopeasti ja meni huonommaksi kuin ennen leikkausta.

Eli jos henkilö on taipuvainen uskomaan huuhaahan, niin antaa hänen vain uskoa, jos se helpottaa. Ainoaksi hoitomuodoksi sitä ei toki pidä jättää. Toisaalta taas skeptikot ovat siinä mielessä vaikeampia, että heidän oireitaan ei voi helpottaa taikavarvuilla. Onneksi on plasebo.

Vain käynti skeptikolla riittää?

Hannu Lauerma puhui myös tuosta uskomushoitojen lumevaikutuksesta. Että se voi oikeasti lieventää oireita kuten kutinaa, kipua jne. Tosin katki mennyttä jalkaa ei homeopaattilääkkeillä tai armolahjoilla yhteen liitetä.

Siinä mielessähän äärilaimeat hoidot ovat hyviä, ettei kiusallisia sivuvaikutuksia tule. Rose Shapiron mukaan homeopatia isä Hahnemann aloitti lääkeaineidensa laimentamisen nimenomaan vähentääkseen sivuvaikutuksia. Tällöin huomattiin tehon pysyvän samana. Mikä taas on plasebon tunnusmerkki.

Eipä se toinen ääripääkään tervettä ole, eli tämä monen suomalaisen tapa ottaa päivittäin monta eri lääkettä, joiden yhteisvaikutusta ei tunneta. Puhumattakaan sitten ihmisen yksilöllisestä reagoinnista niihin.

Monen lääkkeen voisi epäilemättä korvata placebolla, kunhan uskoa riittää.

Vitsi oli mielestäni hyvä mutta sen selitys oli liian yksioikoistava. Puoskaroinnin tunnusmerkistöstä osa toteutuu myös ortodoksisen lääketieteen harjoittamisen alueella kun taas vaihtoehtoisen harjoittajat eivät aina noita merkkejä ilmiasussaan paljasta. Yhteiseksi nimittäjäksi saattaisi osoittautua markkinatalous eli ota kiinni mistä saat.
Tunnusmerkistöön sisältyi mielestäni myös yliampuvaa kiihkoilua teollisen medikalisaation puolesta.

Voisiko joku ystävällisesti kertoa mille tässä vitsissä piti nauraa?

Uskomushoitojen ainoa ongelma ei ole huijatuksi tuleminen. Sinänsä, kuten jo mainittiin, lumevaikutus on todellinen ja sitä käytetään hyödyksi länsimaisessa lääketieteessä. Mikäli tilanne olisikin se, että harmittomalla homeopaatteisella lääkkeellä saadaan vaivaa lievennettyä, niin silloin tilanne on hyvä.

Mutta kun tilanne ei ole vain tuo. Ensiksikin osa uskomushoidoista ovat jo lähtökohtaisesti haitallisia tai potentiaalisesti vaarallisia. mm. korvakynttilästä voi seurata palovammoja.
Toisekseen meillä ei ole yleensä mitään takuuta siitä, mitä uskomushoitovalmisteet todella sisältävät. Homeopaattisia valmisteita ilmeisesti valvotaan, mutta kaikkia muita ei. Muista lukeneeni suorastaan myrkyllisistä yrttivalmisteista.
Komanneksi uskomushoidot ovat yleensä varsin kalliita. Minusta tilanne muistuttaa monesti hyväksikäyttöä, kun epätoivoiselta ihmiseltä nyhdetään rahaa jonkun huuhaan perusteella. Lisäksi hoitajan mukaan tulokset näkyvät useimmiten vasta kovin monen hoitokerran jälkeen. Toisaalta puolustukseksi sanottakoot, että uskomushoitojen antajat useimmiten uskovat itse hoitoihin ja toimivat hyvässä uskossa.
Viimeisenä mainittakoot se mielestäni suurin. Kovasti uskomushoitoihin uskova jättää helposti turvautumatta koululääketieteeseen siinäkin tilanteessa jossa tila on jo vakava. Sinänsä tässä ei ole ongelmaa kun puhutaan yksilön valinnoista itsensä lääkitsemisessä, jokainen on vastuussa itsestään. Mutta kun esimerkiksi vanhemmat tekevät tällaisia valintoja lastensa puolesta, ollaan jo aika kurjassa tilanteessa. On kohtuutonta, että pieni lapsi joutuu kärsimään siitä, että vanhemmat on jossain vaiheessa aivopesty uskomaan huuhaata. Uskomushoidot saattavat pahan paikan tullen olla lapselle paljon tuohoisampia kuin uskonnolliset ääriliikkeet.

Lääketieteen tulisi tehdä selkeä ero uskomushoitoihin. Näin voisi tietysti kuvitella olevan suomessa, mutta ei. Tuttavapiirissäni mm. raskaana oleville naisille on neuvolassa kehoitettu turvautumaan homeopatiaan.
Tämä ei tarkoita sitä, että luonnonlääketieteen tutkimus täytyy lopettaa. Niidenkin joukosta on tysin mahdollista löytää toimivia metodeja, medikalisoitunut koululääketiede ei varmasti ole kaikenkattavaa. Kuitenkin suositeltavien hoitojen täytyy olla aina hyvin tutkittuja ja turvalliseksi havaittuja.
Ja onpa jopa koululääketieteellä jotain opittavaa luonnonlääketieteestä ja se on ihmisen huomioon ottaminen. Liian usein lääkärissä käynnin jälkeen tulee olo, että lääkäri ei kuuntele eikä ole kiinnostunut. Mieliala vaikuttaa hyvin paljon siihen kuinka sairaaksi ihminen olonsa tuntee.

”Voisiko joku ystävällisesti kertoa mille tässä vitsissä piti nauraa?”

Pakko ei ole nauraa. Mutta eikö olisi parempi pohdiskella tarinan merkityksiä itse, kuin ulkoistaa ajattelu muille ja olla vain valmiiksi pureskellun ajatustyön vastaanottavana osapuolena?

Kannattaa muistaa malsebo. Eli ihminen osaa paitsi kuvitella itsensä terveemmäksi, ihminen osaa myös kuvitella sivuvaikutuksia.

re: Rönttä-Köllönen:

Outo johtopäätös, ettei ajattelisi itse jos ei ymmärrä jonkun muun ajatusmaailmaa.

Monet skeptikot ne vasta ilonpilaajia on. Mitä sen on väliä jos joku siitä saa hyvän mielen kun nauttii laimennettuja rohtoja tai kanniskelee magneetteja mukanaan? Kyllä kai ne pääosin siksi on tarkoitettukin, hyvän mielen tuottajiksi.

Toiset saa hyvän mielen kun lukee lääketiedettä ja pelkkiä tiedejulkaisuja, toiset dekkareista jotka nekin on ihan mielikuvituksen tuotetta. Harva silti pitää dekkarien lukua ihan huuhaana ….. paitsi ehkä joku ääriskeptikko.

Se on sitten vakavampi juttu jos tosiaan alkaa mennä mukaan mainospuheisiin, mutta sitä varten meillä on koulut ja muut sivistyslaitokset joissa ihmisiä valistetaan ja opetetaan, ettei pidä uskoa ihan kaikkea, mitä kuulee, vaan pitää etsiä se totuus joka asiasta.

Mitä vitsiin tulee, ei se mikään killeri-hauska näin jälkikäteen tarkasteltuna välttämättä olekaan. Mitä ilonpilaamiseen tulee: ikävä kyllä monellekaan ei jää paljoa mieleen koulun fysiikasta, kemiasta ja biologiasta (esimerkiksi minulle). Moni ottaa mainospuheet aivan tosissaan, ja kyllä niitäkin on jotka vaihtoehtohoitoihin luottaessaan laiminlyövät perinteisen lääkärinhoidon.
Jos huuhaan ottaa viihteenä, se on mitä mainiointa sellaista.

Jarla on luonnehtinut maailmankuvaansa ”änkyrätieteelliseksi”. Miten tiede ja änkyröinti sopivat
yhteen? Eikö tieteessä pitäisi löytää ja oppia uutta, mutta änkyröinti estää sen hyvin tehokkaasti?
Mutta siinähän se on: pseudoskeptikon maailmankuva pähkinänkuoressa.

”Hoito on epäilyttävä, jos siinä vaikuttava aine tai voima menettää terveysvaikutuksensa sitä lisättäessä.”

Lasillinen viiniä hyvä…mutta pullo paha? En usko. Otan pullon! =)

Jos viini on punaviiniä, niin siinä on resveratrolia joka on diabeetikolle hyväksi. Jos se makeaa niin siinä on sokeria joka on diabeetikolle ”kuolemansuudelma”. Mutta kun siinä on alkoholia, tulee hetkeksi mukava olo…

”Nasaretilainen” paransi pelkällä homeopatialla. Sokealle hierottiin märkää savea silmiin ja sokea sai näkönsä. Halvaantunut sai käskyn ota vuoteesi ja kävele ja tämä käveli tyytyväisenä pois. Näistä lääketieteellisistä ”saavutuksistaan” parantaja sai potilailtaan palkkioksi ”jumaluuden”. Tiedot kuolleista potilaista apostolit jättivät kertomatta.

Silloin ei tiedetty, eikä oikein vielä nykyäänkään, että luonnolla on taipumus korjata itseään, joko homeopatialla tai ilman sitä, muutoin ihmissuku olisi jo kauan sitten poistunut maapallolta…

Ei siinä Kummeli-sketsissä ”potilaalle” saatu annosteltua edes lirausta curacaoa, kun sellaisena oli änkyräskeptikko suomalaisjuntti, joka tyytyi perunamuussiin, jauhelihakastikkeeseen, näkkileipään ja piimään. Muu on huuhaata. Ja niin varmasti onkin, noista lähtökohdista.

Stipin idea: Huonossa vitsissä on vähän huumoria. Vähän vaikuttaa paljon, homeopatian mukaan. Siis: mitä huonompi vitsi, sitä enemmän naurua. Kun riittävän huono vitsi, yleisö kuolee nauruun.

Stripissä on todella kuuma ilma, oikein tuulettaa pitää. Ei ole turhan viileää, sanoo luennoitsija. Eli homeopatian mukaan: on kuuma. Stripin olisi voinut päättää jo tähän. Viimeinen ruutu on turha.

”hoito on epäilyttävä, jos siinä vaikuttava aine tai voima menettää terveysvaikutuksensa sitä lisättäessä.”

eli sama pätee lääkkeisiin. Yleensä jos lääkkeen suositeltua annosta lisää huomattavasti, se menettää ”terveysvaikutuksensa”, lisää haittavaikutuksia ja voi johtaa jopa kuolemaan… lääkehoito on täten mitä suurimmissa määrin epäilyttävää.. mm homeopaattisista lääkkeistä ei ole koskaan ollut mitään tietoa että ne olisivat johtaneet kenekään kuolemaan tai vahingoittaneet ketään. miettikääpäs sitä.

Näitä luetaan juuri nyt