Häivähdys huuhaata
Moni on kysynyt, mitä taannoinen Fingerpori-strippini tarkoitti. Siinä homeopatiaseminaarin vetäjä heittää huonon vitsin, ja myöhemmin lehtiotsikko kertoo yleisön olleen menehtyä nauruun. Juttu liittyy asiaan, jota olen pitkään miettinyt, mutta en välttämättä oikein osannut pukea paperille.
Joskus näkee ylistettävän huumoria, joka on niin hienovaraista, että sitä ei välttämättä edes huumoriksi tunnista eikä se etenkään naurata. Vieno hymy on hienompaa kuin röhönauru. Tästä tulee mieleen homeopaattinen lääkintä. Siinähän vaikuttavia ainesosia laimennetaan niin, ettei lääkeannoksessa todennäköisesti ole niistä molekyyliäkään jäljellä.
Erilaisiin vaivoihin myytävät terapeuttiset magneetit ovat teholtaan niin lieviä, että magneettikenttä tuskin läpäisee hoidettavan ihoa. Tai edes magneetin suojapussia. Jos kantaa taskussaan paljon vahvempaa neodyymimagneettia, luottokortit ovat vaarassa, mutta monikaan ei kuvittele että se vaikuttaisi terveyteen.
Uskon, että tällainen laimeus ei ole vaihtoehtohoitojen harrastajien silmissä nolo ongelma, vaan etu.
Äärettömän pieni annos luo vaikutelman arvokkuudesta. Ihmisen turhamaisuutta ruokkii ajatus, että hän pystyy aistimaan jotain äärimmäisen hienovaraista. Kummelia mukaillakseni, hienossa ravintola-annoksessa on aavistus Curacaoa, ei kahvikupillista. Helposti aistittavat ja mitattavat asiat ovat junteille.
Vaihtoehtoinen lääketiede diagnosoi vaivoja, joita terveyskeskuslääkäri ei näe. Potilas toki on kyllin herkkä tunteakseen ne. Feng Shui ja akupunktio tasapainottavat kaiken taustalla olevaa qi-energiaa jota herkimmätkään instrumentit eivät edes havaitse, niin väkevä se on. Vastaava länsimainen käsite on sielu, joka on paljon tärkeämpi kuin jatkuvasti näkyvä, haiseva ja yskivä ruumis.
On tehty useitakin listoja siitä, kuinka tunnistaa puoskaroinnin. Niihin kannattaa tutustua, mm. täällä ja täällä. Voisin melkein lisätä yhden varoituskellon: hoito on epäilyttävä, jos siinä vaikuttava aine tai voima menettää terveysvaikutuksensa sitä lisättäessä.
