Blogit

Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Evankelisluterilaisen kirkon jäsenmäärän kehitys pidemmällä aikavälillä

Blogit Tähän on tultu 5.2.2013 10:50
Pertti Jarla
Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Espoon hiippakunnan emerituspiispa Mikko Heikka kirjoittaa otsikolla ”Neljätoistatuhatta ihmistä ei voi olla väärässä” siitä, kuinka kirkkoon liittyneiden määrä on ollut vuosittain ”johdonmukaisessa nousussa”. Viime vuonna kirkkoon liittyikin 14 108 ihmistä, sitä edellisenä vuonna 13 623.

Heikan mielestä kirkkoon liittyminen on tänä päivänä ”aidosti rohkea teko”. Olen samaa mieltä sikäli, että mistään yleisen muodin seuraamisesta tuskin on kysymys: kirkosta erosi nimittäin viime vuonna 41 079 henkeä. Sekin määrä on nousussa. Nyt tekisi mieli nähdä, millainen oikein on kokonaiskuva? Etsiessäni lisätietoa löysin nimimerkin ”Whitewash” aiheesta kokoamia kaavioita.

Suosittelen kaikkia aiheesta kiinnostuneita lukemaan tämän, Suomen Ev.lut kirkon jäsenmäärä vuosina 1920-2010

Huomauttaisin, että sivulla monien kaavioiden pystyakseli ei lähde nollasta, vaan 70 prosentista, se jyrkentää käyrien laskemisen vaikutelmaa. Suunnat ovat kuitenkin selviä. Otan vapauden lainata esityksestä yhden kaavion:

Kirkon jäsenluku vuosina 1970-2010

kirkon jäsenluku 1970-2010

”Kirkko on ilmiselvästi onnistunut jossakin” sanoo emerituspiispa Heikka viitaten 14108 liittyneeseen. Mutta missä? Samalla kirkko on onnistunut menettämään 2,9 kertaa niin monta jäsentä. Jos liittyneet 14108 ”eivät voi olla väärässä”, suuremman joukon siis täytyy olla väärässä. Kaipaisin lisätietoa ajattelun takana olevasta logiikasta.

Tietenkään kirkosta eronneista ja uskonnottomista kaikki eivät ole ateisteja, toisaalta kirkkoon kuuluu ateisteja kuten kirkossa viihtyvä Helsingin Sanomien toimittaja Suvi Ahola. Voi myös kysyä, onko eronneiden tai liittyneiden määrä olennainen määriteltäessä evankelisluterilaiselle kirkolle oikeaa linjaa.

Joka tapauksessa osa suomalaisista on käyttänyt mahdollisuuttaan erota kirkosta siitä lähtien kun se tuli 1923 mahdolliseksi. Eroaminen oli verrattain vähäistä 1970-luvun alkuun saakka, mutta on lisääntynyt siitä lähtien huomattavaa tahtia. Yllättävää minulle oli se, että kirkkoon liittyneiden määrä on ylittänyt eronneiden määrän vain lyhyen aikaa 1960-luvulla.

Uskonnottomien määrä meillä on yli nelinkertaistunut vuoden 1970 jälkeen, ohimenevästä muoti-ilmiöstä en menisi puhumaan.

EDIT 6.2.2013: Kuulin juuri liittymis- ja eroamislukujen samanaikaisesta kasvusta mielenkiintoisen teorian: Tietty osa eronneista palaa aina takaisin. Siis mitä enemmän eronneita, sitä enemmän liittyjiä tietyllä viiveellä. Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon liittyneissä on näitä paluumuuttajia.