Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Eikö tosiaan ole Suomella varaa solidaarisuuteen?

Pertti Jarla
Blogit Tähän on tultu 22.3.2012 20:24

Nyt kun verotus puhututtaa, on putkahtanut esiin Niklas Herlinin ns. solidaarisuusveroa jo viime marraskuussa kritisoinut blogitus. Otsikoltaan se on ”Suomessa ei ole varaa solidaarisuuteen”, eikä sanamuotoa ole tarkoitettu ironiseksi. Herlin laskee pitävän tuntuisesti, että minkään palkansaajaryhmän verotuksen kiristäminen ei enää ole mahdollista tai hyödyllistä. Ainoa vaihtoehto on valtion menojen karsiminen.

Nyt on todettava, että Niklas Herlin on mainio ajattelija ja ajatustensa tiivistäjä, suosikkiblogittajiani. Verotukseen en todellakaan ole hänen laillaan perehtynyt. Yksi tyhmä, kalvava kysymys esityksestä kuitenkin jää: ovatko suomalaiset ihan oikeasti kiristäneet vyötään loppuun saakka, eikö veroihin tosiaan liikene hyvätuloisiltakaan yhtään enempää?

Katsotaan lähemmin Herlinin argumentteja: 3000 euroa kuussa ansaitsevilta hän ei kiristäisi enempää nykyisillä elämisen hinnoilla. Ymmärrän, etenkin kun itse asun Helsingissä vuokralla. 10 000 euroa ja yli kuukaudessa tienaavia taas on niin vähän, ettei heidän rokottamisestaan koituisi mainittavia tuloja. Uskotaan.

Entä 5000 euroa kuussa ansaitsevat? Siteeraan Herliniä:
”Nythän he maksavat tuloistaan veroja ”vain” 40 prosenttia. Kyllä kai nämä voivat uhrata Thaimaan-viikkonsa ja Sveitsin laskettelunsa solidaarisuuteen? No eivät muuten voi, emmekä voi vaatia heiltä lisää solidaarisuutta.”

Eli tässä tärkeässä kohdassa argumentti kuuluu, että ei vaan voi. Tarkempia perusteluja kaipaisin. Herlin toteaa vielä, että tältä ryhmältä ”viedään jo nyt riittävästi”. Tässä tarkoitetaan varmaankin, että jonkinlaiselle kipurajalle saakka. Herlin toteaakin, että tästä ryhmästä moni voisi mennä töihin matalamman verotuksen maahan ”esimerkiksi huomenna”. Enpä usko että kovin moni voisi, huomenna. Mutta toki vaikka vuoden sisään.

Siis taas kerran päästään tähän, missä vaiheessa verotukseen suivaantuva suomalainen lähtee karkuun? Ja tässä kohtaa alan tajuta, mikä minusta mättää Herlinin ja monien muiden laskuissa. Veronkorotusten vastustajat tuntuvat mielellään esittävän verojen maksun puhtaana menetyksenä.

Eli ihmisellä on tietty elintaso, ja kun valtio ottaa siitä tarpeeksi veroa, elintaso huononee niin että on pakko viedä itsensä ja perhe ulkomaille turvaan. Tässä unohdetaan se, että valtio antaa veroista vastikkeeksi palveluita, siis parannusta elintasoon. Kelakorvaukset, maksuton perusopetus, infrastruktuurin kunnossapito, näitä juttuja.

Jos palkansaajasta ei siltä tunnu, eli äskeiset lauseeni naurattavat paskaisesti, ongelma ei ole liian korkeassa verotuksessa, vaan palvelujen saatavuudessa ja laadussa. Tänä päivänä junat kulkevat miten sattuu eikä liputkaan tunnu järin edullisilta. Julkisella puolella saa hammastarkastuksen jonnekin vuoden päähän. Tällainen syönee veronmaksumotivaatiota.  Arvatkaapa vain, mitä hallituksen juuri päättämät 1,2 miljardin euron menoleikkaukset tekevät näiden palvelujen laadulle? Jos uskotte, että parantavat, on minun vuoroni nauraa paskaisesti.

Eli, kun veroista puhutaan, soisin että Herlin ja kumppanit ottaisivat laskuihinsa mukaan myös niistä saatavat hyödyt. Verojen maksaminen ei ole pelkkää solidaarisuutta köyhille. Verotuksen koettu mielekkyys ei riipu pelkästään maksettavasta prosentista, vaan siitä tuntuuko se kohtuulliselta suhteessa valtiolta saataviin etuihin.

Hyvinvointivaltion kannattajien taas kannattaisi muistaa, että erityisesti paljon veroa maksavien on koettava touhu mielekkääksi. He eivät saa tuntea olevansa pelkkiä porvariudestaan rangaistavia maksumiehiä. Siksi kannattaisin ainakin joidenkin lapsilisän kaltaisten etujen pitämistä kaikille yhteisinä.

Pertti Jarla

Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Keskustelu

Mikäs rikkaiden etuoikeus se maastapako elinolojen kaventumisen ja bonusten leikkaamisen takia on? Tällä menolla saadaan heikommin tienaavatkin harkitsemaan asiaa.
Eu:n solidaarisuusperiaatteen mukana saman toimeentulon saa hankittua tällä romanialaistyylilläkin. Eteläeuroopassa on lämpimämpi kerjätäkkin.

Gekko: Totta kai saat kritisoida yhteiskuntaa , hallituksen talouspolitiikkaa tai mitä tahansa epäkohtaa miten haluat ilman että sinut automaattisesti leimataan ahneeksi ja itsekkääksi.Suomessa on sananvapaus ja demokratia(tai ainakin paperilla), joten se on mös enemmän kuin suotavaa.

Mutta mitä siis tulee kysymykseen verotuksesta, niin onhan Suomessa korkea verotus sehän on selvä.Mutta miksi niitä veroja maksetaan? Jotta taataan mahdollisimman tasa-arvoinen ja tehokas ”hyvinvointiyhteiskunta” ,joka antaa kaikille kansalaisille samat lähtökohdat hyvään elämään.Eli emme maksa veroja turhaan. Tästä kai suurin osa voi olla samaa mieltä?

Gekko:En osaa sanoa , mikä on elämän tilanteesi ylipäätään? Mutta käytätkö esim tarpeeksi tehokkaasti kaikkia julkisia palveluita josta maksat korkeaa veroa? Lisäksi jos mietit mitä julkisia palveluita olet itse saanut / käyttänyt oman elämäsi parantamiseen? Koulutus varmasti yksi joka on avannut sinulle myös ovet hyvään elämään ja työpaikkaan? Onko sinulla tunne että olet jotenkin parempi ihminen kuin muut ja näet ympärilläsi vain laiskiaisia, työnvieroksujia tai vain muuten elämän ehtoo puolella olevia? Jos on niin kehotan tarkastelemaan näitä asenteita.Pystytkö myöntämään että elämä on lopulta hyvin pitkälti pelkkää sattumaa tai muuten vain epätäydellistä?

Hyviä pointteja, Pertti. On tässä sekin puoli, että tuo ”solidaarisuusvero” iskee itse asiassa rikkaista vain kaikkein solidaarisimpiin: niihin, jotka jo maksavat kaikkein korkeimmat osuudet tuloistaan veroina (ansiotulovero). Pääomatuloveron alaisia tämä ei koske. Eli solidaarisuuden nimissä rangaistaan työn tekijää (verrattuna omistajaan). Hiilamon raportti tulojen ja veroprosentin suhteesta on valaiseva:

http://www.taloussanomat.fi/raha/2012/01/27/uusi-tutkimus-rikkaiden-veroprosentti-050/201221975/139

Pelätty työvoimapula taitaa toteutuessaan olla ainut työuria ja työllisyyttä parantava tekijä. Silloin löytyisi monelle ammattialalle oikea palkkatasokin kysynnän mukaan. Tulonjako yhteiskunnassa muuttuisi tasapuolisemmaksi ja työllään toimeentulevia olisi suhteellisesti enemmän. Työvoimapula on mahdollisuus ennenkaikkea rikkonaisille työurille ajautuneille nuorille aikuisille, työuransa loppupäässä jo varhain saneeratuille ja tietenkin kokonaan työttömille. Näille ryhmille ei ole haittaa korkeammista veroista tai eläkemaksuista kun vertaillaan tuloja yhteiskunnan tarjoamaan perusturvaan. Kun miettii mitkä ryhmät ja puolueet pitävät suurinta meteliä työvoimapulan negatiivisista vaikutuksista, niin on mahdollisuus ymmärtää miten merkittävästä työelämän sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävästä tekijästä on kyse.

Eduskunnassa valehteleminen on nykyisin ”tietovajeen” tuottamista ja työurien pidentäminen taas tarkoittaa suorittavan työn arvonnousun kahlitsemiseen tarvittavan työttömien määrän säilyttämistä.

eiymmärrä kirjoitti:
”??Nyt kyllä ainakin minulta meni jotain yli? Miten ihmeessä verotulot lisääntyisivät jos jo kerättyjä rahoja alettaisiin maksamaan kaikille tasaisesti eikä pääosin niille jotka tarvitsevat?”

Ei siinä kaikille makseta, vaan kaikille taataan tietty tulotaso. Kun alkaa tienata, verotuksessa huomioidaan tämä perustaso. Jokaisesta tienatusta sentistä jää silloin ylimääräistä, eikä tienattu euro voi vähentää käteen jäävää rahaa, kuten nyt. Se tekisi lyhytaikaisen tai heikosti palkatun työn vastaanottamisen hirvittävän paljon kannattavammaksi kuin nykyisessä rangaistusverotus- ja karenssipompotusjärjestelmässä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo
(huom. vastuskohdassa listatut argumentit ovat kaikki tunneargumentteja)

Puolueista Suomessa perustuloa ovat esittäneet eri aikoina Nuorsuomalaiset, Vihreät, Vasemmistoliitto (+SKDL), Keskusta ja Kokoomus. Rintamasta puuttuu ainoastaan demarit, jotka suorastaan vastustavat sitä. Niin käsittämätöntä kuin se onkin, että äärimmäinen oikeisto ja äärimmäinen vasemmisto ovat jotakuinkin samoilla linjoilla asiassa, mutta se ei silti etene. Suomalaisen poliittisen järjestelmän kuitenkin ollessa mitä on, työmarkkinajärjestojen talutusnuorassa, niin eihän asia ole koskaan edennyt. AY-liike menettäisi perustulon myötä ansiotulosidonnaisuuden ja sitä myötä merkittävän myyntivaltin työttömyyskassoilleen. Eihän se käy.

Moi kaikki. Kiitos Jarlalle avauksesta ja kaikille mielenkiintoisista kommenteista. Korostaisin vielä kerran: 5000+ kuukaudessa ansaitsevia palkkatyöläisiä on hieman yli prosentti kaikista tulonsaajista. Heidän osuutensa koko tuloverokertymästä on vähintään 15 prosenttia. Mielestäni se on jo osoitus solidaarisuudesta.

Ja eiköhän jokainen suomalainen tunnusta, että näillä verorahoilla saa terveydenhoitoa, koulutusta ja muuta. Kehitysvammaisen isänä arvostan verovaroin kustannettuja palveluksia kenties vielä enemmän kuin muut.

Ja ulkomaille lähtemisestä: se olisi nyt paljon helpompaa kuin ennen. Olen viettänyt viime aikoina paljon aikaa Etelä-Ranskassa. Mutta vaikka olen Ranskassa, voin seurata jääkiekon pudotuspelejä, uutisia ja muuta. Ja ennen kaikkea: meidän huomaamattamme suomalaisia varakkaita muuttaa koko ajan muiden maiden verokansalaisiksi (minä en ole muuttanut). Siis ei tässä uhkailusta ole kysymys, vain tosiasioista.

Terveisin,

Niko Herlin
kustantaja
Uusi Suom
i

”MK kirjoitti: Ei siinä kaikille makseta, vaan kaikille taataan tietty tulotaso. Kun alkaa tienata, verotuksessa huomioidaan tämä perustaso…….”

Kiitos selvennyksestä. Ymmärrän kyllä oikein hyvin miksi tällaista vastustetaan. Tämä laskisi työn hintaa erityisesti ns. hanttihomma-alalla ja läpi koko työmarkkinakentän. Loisi kokonaan uuden halpatyöluokan ja sekoittaisi näinollen työmarkkinat kokonaan. Maksajina tosiasiallisesti tulisi olemaan tämänhetken työssäkäyvä ns.keskiluokka. Pitäisi näet poistaa eri alojen minimipalkat, sillä ei mitään uusia työpaikkoja kyllä syntyisi ilman tätä toimenpidettä.

Lyhyesti sanottuna kyseessä olisi melkoinen tulonsiirto työssäkäyvältä keskiluokalta rikkaille ja köyhille.

vähänymmärrän kirjoitti:
”Tämä laskisi työn hintaa erityisesti ns. hanttihomma-alalla ja läpi koko työmarkkinakentän. ”

Eli on sitten parempi pitää porukkaa työttömänä ja hyppyyttää erilaisilla yhdetekevillä kursseilla kirjoittamassa lappusiin ”työtön, työntön, työtön”? Kukas sen lystin maksaa jos ei työssä käyvä keskiluokka? Jos joku tekee tonnilla duunia, niin siitä saa edes vähän verotuloja, toisin kuin työttömältä.

”MK kirjoitti: Eli on sitten parempi pitää porukkaa työttömänä ja hyppyyttää erilaisilla yhdetekevillä kursseilla kirjoittamassa lappusiin ”työtön, työntön, työtön”? Kukas sen lystin maksaa jos ei työssä käyvä keskiluokka? Jos joku tekee tonnilla duunia, niin siitä saa edes vähän verotuloja, toisin kuin työttömältä.”

?? Ethän laita ajatuksiasi sanomakseni. Kyse on siitä onko maksajilla tällaiseen halukkuutta? Vai oletko nähnyt sitä Jarlankin peräänkuuluttamaa solidaarisuutta muualla kuin juhlapuheissa? Jos ei meillä ole varaa solidaarisuuteen, siis meillä ei sitä solidaarisuutta oikeasti ole toteuttaa tällaista, niin onhan kuitenkin jollain lailla turvattava niiden toimeentulo jotka sitä apua todella tarvitsevat.

Onhan kommunismikin hieno solidaarinen aate, mutta ihminen itsessään ei olekaan niin hieno.

Todella suurituloisten luonnollisten henkilöiden verotuskohtelussa veroasteen yläraja asettuu sille kipukynnykselle, jonka ylitys johtaa rikkaimpien muuttoon pois maasta. Keskituloisten kohdalla joudutaan arvioimaan verotuoton ja kulutuskysynnän ylläpidon optimaalista suhdetta. Pienituloisimpien kohdalla on pidettävä huoli siitä, että verotuksen jälkeenkin on jäljellä vähimmäiselinkustannuksiin riitävä rahamäärä. Arvioitaessa verotuksen oikeudenmukaisuutta ja kansantaloudellisia vaikutuksia jää usein vähemmälle huomiolle se, että verotuksen perustarkoitus on tuottaa valtiolle ja kunnille niiden julkispalvelujen ylläpitoon tarvitsemat varat. Hyvätasoisten julkispalvelujen edellytys on verotuoton maksimointi. Se on toki eri asia kuin mahdollisimman kireä verotus, mutta sitä piäisi aina pitää ensisijaisena päämääränä verotusratkaisuja tehtäessä. Julkistalouden suunnittelussa onkin ongelmana löytää sellainen verolajien yhdistelmä, joka optimoi verotuksen tuoton.

Totteri: ”Pelätty työvoimapula taitaa toteutuessaan olla ainut työuria ja työllisyyttä parantava tekijä.”

Täsmälleen! Niin kauan kuin ei ole työvoimapulaa, ovat työurat liian lyhyitä ja veronmaksajia liian vähän suhteessa elätettäviin. Tarvitsemme työvoimapulaa!

EK ei halua, koska EK haluaa Suomeen vain banaanivaltion palkkatason. Ja elintason.

Herlin: ”[..]meidän huomaamattamme suomalaisia varakkaita muuttaa koko ajan muiden maiden verokansalaisiksi (minä en ole muuttanut).”

Vapaan muuttoliikkeen alueella ei ole mahdollista pitää muuta aluetta parempaa sosiaaliturvaa, koska maksajat häipyvät ja elätit muuttavat tilalle.

Siksi verokilpailusta on päästävä eroon eu:ssa ja mm. Romanian on korjattava sosiaaliturvansa kohtuulliselle tasolle tai häivyttävä.

Solidaarisuusvero on sellainen vero, joka saa ainakin minut hakemaan muita vaihtoehtoja sijoittua sekä perheeni että yritykseni osalta.

Veroa on jo nyt maksettu yli sietokyvyn. Tälle valtio ei anna mitään arvoa, vaan pyrkii kasvattamaan ja PITÄMÄÄN KIINNI YLISUURISTA MENOISTAAN. – Tätä ei tarvitse, eikä pidä sietää.

Olen jo nyt vähentänyt työntekijämäärää, ostan ulkomailta tms.

Ulkomailta käsin pystyn työsketelemään ihan hyvin.

Kun valtio hoitaa talouttaan huolimattomasti, aikoo se maksattaa laskun minulla. En aio välttämättä jäädä lasteni kanssa katsomaan mihin tämä päättyy.

Kun verot nousee, kannattaa tienaamista vähentää. Vero onkin itseasiassa sakko, koska se ei ole pääsääntöisesti vähennyskelpoinen. Kun vähennän tienaamista, en tarvitse kalliita autoja.

Elämään pystyy myös varsin pienellä budjetilla, varsinkin kun se vapaa-aika on luxusta. En tarvitse maksuTV:tä, enkä kalliita viinejä. Minulle riittää euron hintaiset viinit, joita tuon aina Saksasta takakontillisen. Suosittelen!

Voin suositella lämpimästi muillekkin muuttoa ulkomaille: talsan sivuilta löytyy ketju: ”pakoon suomesta, kannattaako?”.

Niko Herlin kirjoitti: ”Ja ulkomaille lähtemisestä: se olisi nyt paljon helpompaa kuin ennen. Olen viettänyt viime aikoina paljon aikaa Etelä-Ranskassa. Mutta vaikka olen Ranskassa, voin seurata jääkiekon pudotuspelejä, uutisia ja muuta.”

Oliko sinulle helppoa löytää töitä sieltä Ranskasta? Joutava matkustelu on kyllä helppoa, mutta perheellisen pitäsi saada asunto ja kohtuullinen työpaikka kanssa, ennen kuin voi ajatella lähtevänsä veroja pakoon.

Meillä on jo solidaarisuusvero. Sen nimi on progressiivinen palkkaverotus.

Suomessa progressiota pidetään itsestäänselvyytenä. Mutta itse asiassa tasavero ei sinänsä ole epäreilu; tienaat sitten mitä tahansa, maksat tietyn osuuden, ja rahaa kertyy valtion kassaan sitä enemmän, mitä enemmän palkkaa saat. Se varsinainen epäoikeudenmukaisuus piilee tietysti eri ammattien epätasapainoisessa arvostuksessa, eli esim. sairaanhoitajan työ voi olla tärkeämpää kuin korkeampipalkkaisen mutta siitä maksetaan vähemmän. Progressiolla tasataan tätä epäsuhtaa.

Todellinen solidaarisuusongelma on pääomaverotus, joka on tietyn tulomäärän jälkeen paljon edullisempaa kuin palkkaverotus. Siksi korkeimpia palkkaveroja pitäisi laskea ja pääomaveroa nostaa progression piiriin niin, että niiden ero pienenee.

Perustulo tai kansalaispalkka on ehkä parempi ratkaisu kuin nykyinen tukiviidakko, mutta pidemmän päälle sekään ei ole oikeudenmukainen. Jokaisen pitäisi tehdä tulonsa eteen edes jotain yhteisen hyvän eteen. Meillä on kuitenkin maksuton yliopistokoulutus, joten työstä kieltäytymistä ei voi perustella sillä, ettei satu saamaan koulutustaan vastaavaa työtä. Opiskelussakin voisi kannustaa oppisopimusta ja muita käytännönläheisiä koulutustapoja. Moni ammatti ei vaatisi 4-5 vuoden penkinkulutusta korkeakoulussa.

Perustulon saamiseksi pitäisi edellyttää vastaava määrä työntekoa – jos perustulo vastaisi esim. viikon työn palkkaa, niin sitten olisi tehtävä viikon verran töitä rahan eteen. Lunnollisesti valtiolla/kunnilla pitäisi silloin olla vastuu järjestää tällaista yhteiskuntatyötä. Totta kai tästä nousisi valtava protestimyrsky, mutta se kertoo ehkä parhaiten vieraantumisestamme, että joutilaisuutta pidetään parempana kuin ns. paskaduunien tekemistä.

Vastikkeeton rahanjako on yleiselle moraalille haitallista niin kuin kovatuloisten verokikkailukin, eikä joutilaisuus saa olla rahallisesti houkuttelevampaa kuin työnteko. Eläkeikää pitäisi luonnollisesti myös nostaa, olisi pitänyt jo, mutta tietyt tahot luulevat puolustavansa työväen oikeuksia vastustamalla nostoa viimeiseen asti.

Meillä on maantieteellisesti iso maa, jossa on hankala rahoittaa kaikki hyvän infrastruktuurin vaatimat palvelut. Parempi että kaikki tekevät vähän enemmän töitä kuin että yhä pienenevä joukko raataa yhä useamman muun edestä.

Nimim. Verovouti. Ensiksi on varakkaat ihmiset, esimerkiksi varakkaat eläkeläiset, joiden on helppo lähteä, vaikkei töitä olisikaan.

Varmaan tiedät, että suomalaista koulutusta arvostetaan maailmalla. Siinä lepää isompi riski. Koulutetuimmat vetävät isointa liksaa ja heidän lähtemisensä olisi oikeasti iso riski.

Niko H.

Eli mahdollisuus lisätienestien saamiseen ja sitä kautta kulutuksen lisäämiseeen on pois pelattu? Eikö olisi järkevämpää kasvattaa niitä kulutuksen kasvattamisen kautta ja saada siten lisää verotuloja kuin kiristää ne olemattomiin.

Verottajalla on henkilöstöä liiankin kanssa, yksi kulujen vähennys olisi verojen yksinkertaistaminen. Kaikki vähennykset ja itkut välistä pois ja yksinkertainen plusmiinuslasku tilalle. Kaikki näkisivät verokorttiaan tilaamalla suoraan mitä maksat, ilman että mietit ja pohdit paljonko menee asuntolainan korkoja, teetänkö kotitalousvähennystöitä, teenkö kotona töitä, paljonko tulee kilometrejä työpaikalla.
Verottajan ylijäämähenkilöstön voisi vuokrata vaikka Venäjälle ja Kreikkaan.

Miksi keskustelu Suomessa keskittyy nykyaan lahinna paljonko kukin maksaa veroja tai ansaitsee sen sijaan, etta ratkaistaisiin itse ongelmaa eli uusien tulonlahteiden luomista kannustamalla uusien yritysten perustamista? Suomi elaa Nokia-krapulaa ja sita ei paikata pelkastaan veroja lisaamalla.
Nama solidaarisuusverot eivat ratkaise mitaan ongelmaa. Ehka niista tulee joillekin hyva olo, mutta ei paljon muuta. On myos hyvin populistista vaittaa etteivat varakkaat maksa jo nyt veroja. Media kylla myy hetken nailla jutuilla , mutta muut eivat talla kateudenlietsonnalla pahemmin tienaa.
Veroprogressio on sinallaan oikeudenmukainen, mutta poliitikkojen (lisa)populismi ei auta meita pois tasta suosta.

Näitä luetaan juuri nyt