Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä pähkäilee maailmaa vitsien takana.

Arvid Damm – salakirjoittaja ja kavaljeeri

Pertti Jarla
Blogit Tähän on tultu 30.10.2011 09:29

Viime vuosisadan alkupuolella useampikin keksijä patentoi salakirjoituslaitteita, eräs vähemmän menestyneitä oli ruotsalainen Arvid Damm. Hänestä kertoo David Kahn tiiliskivimäisessä salakirjoituksen historiikissaan ”The Code Breakers”.

1927 edesmennyt Arvid Gerhard Damm oli mekaanisesti nokkela veijari, jonka kartanossa oli mm. kirjoituspöytä jossa olevilla napeilla saattoi säädellä valaistusta ja availla ovia. Dammilla oli myös kankaankudontaan liittyviä innovaatioita, ja hän työskenteli jonkin aikaa tekstiilitehtaassa Suomessa.

Maassamme hän kiinnostui unkarilaisen sirkusseurueen naispuolisesta ratsastustaiturista. Tämä ei hyveellisenä suostunut seksiin Arvid Dammin kanssa ennen papin aamenta. Keksijä innovoi ystävänsä pukeutumaan papiksi ja suorittamaan valevihkimisen.

”Pariskunta” asettui Ruotsiin, jossa Damm perusti Olof Gyldénin kanssa 1916 mekaanisia salakirjoituslaitteita tuottavan yrityksen sotaakäyvän maailman tarpeisiin: Aktiebolaget Cryptograph. Yksi laite ostettiin Ruotsin lennätinlaitoksen pääkonttoriin, mutta laitteet olivat raskaita ja saivat epäluotettavan maineen.

Junassa Arvid Damm tutustui hieman yli parikymppiseen neiti Spångiin, ja halusi jatkaa elämäänsä tämän kanssa. Unkarilaisesta hevostaiteilijasta piti päästä eroon, ja hän keksikin ilmiantaa tämän vakoilijana. Oikeudenkäynnin aikana bisnespartneri Gyldén kuitenkin paljasti avioliiton lavastetuksi ja vakoilusyytteen tekaistuksi. Kostoksi Damm ei antanut Gyldénille tämän odottamaa ylennystä. Voi vain kuvitella, millainen ilmapiiri Aktiebolaget Cryptographissa tuohon aikaan oli.

Damm avioitui Spångin kanssa, joka kuitenkin lopulta lemppasi tämän vieden kartanon mukanaan. Damm alkoi saada salakirjoituskoneilleen tilauksia Ruotsin armeijalta ja lennätinlaitokselta, mutta kuoli juuri kun tilanne näytti lupaavalta.

Arvid Dammin yritykseen 1922 tullut lahjakas Boris Hagelin kehitti osin Dammin ideoiden pohjalta ensimmäiset taloudellisesti todella menestyneet salakirjoituslaitteet. Hagelinista tuli miljonääri ja hänen firmansa näköjään toimii tänäkin päivänä. Mutta kyllä Damm oli kiinnostavampi persoona.

Pertti Jarla

Kirjoittaja on porvoolainen sarjakuvantekijä.

Keskustelu

Eikos Pertti voisi kirjoittaa tasta romaanin? Vai onko se jo kirjoitettu? Minun elamani on ollut samanlainen.

Voi pojat, kun osaisin kirjoittaa! Tuosta tuli mieleen, Monsieur Mossen muistelmateos oli yllättävän sujuva ja hauska kirja.

Mutta piirtäähän sinä osaat varsin hyvi, vai kuinka?

Entäpäs jos harkitsisit vaikkapa sarjakuvakirjan piirtämistä aiheesta. Fiktiivisen tai siten ei-fiktiivisen. Jos pidät fiktiivisestä etkä halua kirjoittaa käsistä ensin, senhän eheä sarjakuvakirjakin tarvitsee voisit harkita ja jos siltä tuntuu niin ehdottaa vaikkapa Neal Stephensonille, että mitäpä jos piirtäisit Cryptonomiconin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Cryptonomicon

Ei mikään helppo projekti, mutta varmasti markkinoita löytyisi hyvin tehdylle koko läntisessä maailmassa. Cryptonomiconissa muuten liikutaan myös Suomenlahdella toisen maailmansodan aikohin. Kirja sekoittaa faktaa ja fiktiota sen verran, että sen lukijan täytyy tuntea aihepiiriä, historiaa ja teknologioita kyetäkseen ymmärtämään mikä on fiktiota ja mikä faktaa. Kirja koostuu toistensa lomassa etenevistä tarinoista, joille yhteisiä tekijöitä ovat salaaminen, tiedustelu ja tarinat liittyvät niiden kautta toisiinsa historian kautta.

Ei-fiktiivinen sedellyttäisi hyvien tarinoiden etsimistä, faktojen tarkistamista ja tarinan jalostamista käsiksillä ja storyboard hahmotelmilla esityötä ennen kuin varsinaiseen piirtämiseen luultavasti kannattaisi ryhtyä. Aika pitkä projekti jo yksinään, Cryptonominconin kaltaisen tekemisessä voisi lähteä liikkelle suoraan storyboard tasolta.

Miksipä ei niiden aihepiirin lyhyempienkin juttujen piirtäminen (kuvittaminen) sarjakuvaksi olisi mielekästä. Hyviä tarinoita tuossa The Code Breakers on vaikka kuinka, samoin on Simon Singhin The Code Book -kirjassa.

http://simonsingh.net/books/the-code-book/the-book/

Esitän näitä hieman kieli poskessa, mutta puolivakavissani. Muutaman kerran olen nimittäin saanut ihmiset innostumaan tekemisestä tämän kaltaisilla heitoilla ja sitten kirjan tai vastaavan valmistuttua olen saanut positiivista palautetta, että olipa hyvä kun ehdotit ja kannustit aloittamisessa.

ps. Matolaatikko on ENIGMAA edeltävä laite, jonka murtaminen ei ole isokaan ongelma nykyisillä tietokoneilla ja ohjelmilla. Toki tarvitaan ihminen tai ihmisiä joilla on taidot niitä käyttää. ENIGMAN purkamiseen tehdyt Bombe -laitteet olivat niin alkeellisia, että nykyisin on laskentatehoa soivissa syntymäpäiväkorteissakin kymmenkertaisesti niihin verrattuna. Matolaatikon pettämättömyys on siten enää myytti, jonka soisi jo jäävän historiaan itse laitteen kanssa.

Näitä luetaan juuri nyt