Työtön entinen yrittäjä käy ennen vaaleja kirjeenvaihtoa valtaa havittelevien poliitikkojen kanssa ja koettaa ymmärtää syitä ja seurauksia Syrjästä käsin.

Saako surkean työntekijän sanoa irti?

A. Toivola
Blogit Syrjässä vaaleista 11.4.2015 15:30

Viides ja viimeinen ennen vaaleja lähetetty kysymyspari koski yritystukia ja tilannetta, jossa työntekijän turvaksi luodut mekanismit suojelevat liian tehokkaasti huonosi osoittautuvaa työntekijää.

Jotkut ovat sitä mieltä, että kaikista yritystuista pitäisi luopua. Toiset taas näkevät, että yritystuet ovat välttämättömiä, mutta ne on suunnattu väärin. Halusin tietää, mitä puheenjohtajat asiasta ajattelevat.

Irtisanomissuoja on tärkeä työntekijöille, mutta kaikki työntekijät eivät ole hyviä. Yksikin huono työntekijä voi olla uhka koko yritykselle, jos yritys on pieni. Ongelma koskee erityisesti juuri niitä ryhmiä, joiden palkkaaminen olisi yhteiskunnan kannalta tärkeää: nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä.

Kun yrittäjä on palkannut liian monta kertaa nuoren, jota ei tänään huvita tulla töihin tai joka ei ymmärrä, miksi hänen pitäisi palvella asiakkaita tai pestä käsiään tai pukeutua puhtaisiin vaatteisiin, yrittäjän halukkuus palkata edes niitä oikeasti kunnollisia nuoria laskee huomattavasti. Huonon työntekijän liian vahva irtisanomissuoja kääntyy kaikkia kunnollisia työtä etsiviä nuoria vastaan.

Haluaisin kysyä puolueiden puheenjohtajilta, mitä mieltä he ovat nykyisestä yritystukijärjestelmästä: pitäisikö sitä kehittää tai pitäisikö yrityksiä ylipäätään tukea lainkaan?

Juha Sipilä
Yritystukijärjestelmää pitää kehittää ja Keskustan vaihtoehdossa tukia voidaan karsia 300 miljoonaa euroa vuoden 2019 menotasosta. Tukia voidaan vähentää mm. yrityspalveluverkoston päällekkäisyyk­sistä, investointituista ja kauppa-alustuesta siltä osin kuin tuki kohdistuu viihdepalveluiden tuottamiseen. Keskusta harkitsisi myös esimerkiksi Tekesin, Finnveran ja Finnfundin yhdistämis­tä. Arvioisimme myös kriittisesti Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK:it) toiminnan kustannuksia ja tuloksellisuutta sekä uusien tuulivoimaloiden tukea.

Tekes ja Finnvera ovat yrittäjille tärkeitä kumppaneita. Minulla on niistä omalta yrittäjäajalta myönteisiä kokemuksia. Toiminnassa on myös kehitettävää. Keskusta on esittänyt uusia rahoitusinstrumentteja yritysten rahoituksen ongelmakohtiin. Yritysten rahoituksen saatavuus ja vakuuksien riittävyys ovat yksi talouskasvumme esteitä.

Antti Rinne
Yritystukia pitää kehittää. Kasvu ja työpaikat syntyvät yksittäisissä yrityksissä, joten niiden tarpeisiin vastaaminen on tärkeä osa talouspolitiikkaa. Pelkkä makrotason politiikka ei riitä. Monet merkittävät innovaatiot ja kasvuyritykset jäisivät syntymättä ilman julkista tukea.

Jatkossa yrityksille tulisi tarjota konkreettista apua ja tukea varsinkin uusille markkinoille pääsyssä ja muussa kansainvälistymisessä. Päätökset tuotannosta ja sen myynnistä tehdään kuitenkin aina yrityksissä, ja siihen valtion ei tietenkään tule sotkeutua.

Myös rahoituksen pullonkauloja tulee purkaa. Nyt ongelmia on varsinkin innovaatioiden skaalausvaiheessa ja paikoin käyttöpääoman saamisessa. Kaikkia yritystukia ja niiden tehokkuutta tulee käydä jatkuvasti läpi, ja tehottomia tukia tulee karsia.

Timo Soini
Yritystukijärjestelmää on sekä kehitettävä että uudistettava. On tehtävä selvä ero suorien yritystukien ja tutkimukseen ja kehitystyöhön tarkoitetut varat.

Tehottomimmat tuet on karsittava. Tehottomiksi ajattelemme ne tuet, jotka eivät tue samalla yhteiskuntaa, tai ole yhteiskunnalliselta kannalta perusteltuja. Yrityksen perustaminen ei saa rakentua sille, että ”yritystoiminnalle on saatavissa tukea”. Liikeidean on perustuttava tuotteen tai palvelun laatuun tai arvoon.

Suuryritysten (esimerkiksi vaikka Nokia) tukia on karsittava, sillä ne saavat jo muutenkin resurssoituihin projekteihinsa rahaa mielin määrin ja halvalla hinnalla markkinoilta.

Tukijärjestelmää on uusittava niin, että tuet suunnataan aloittaville ja kasvaville pk-yrityksille. Uudet liikeideat, innovaatiot ja luovuus ansainnee tukensa alkuun päästäkseen. Toiminta kasvaa sitä kautta yrityksen asiakkaita, yrittäjää, ja yhteiskuntaa hyödyttäväksi.

Lisäksi tukijärjestelmiin liittyvää byrokratiaa on karsittava.

Säästöä tästä on saatavissa 2-300 miljoonaa euroa. On opeteltava tunnistamaan kelpo ideat ja hyvät tuotteet elinkelvottomista aikaisessa vaiheessa.

Alexander Stubb
Yritystukijärjestelmä on jo lähtökohtaisesti sen kaltainen, että se ei voi jäädä staattiseen tilaan, vaan sitä pitää kehittää ja arvioida koko ajan kriittisesti, ovatko tuet perusteltuja. Tätä työtä on tehty myös kuluvalla hallituskaudella.

Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että yritystuet edesauttavat kansainvälistymistä, innovaatioita, tuotekehitystä ja uusia aloja ennemmin kuin ylläpitävät vanhentuneita tai kannattamattomia rakenteita valtion tuella. Oikein ja tehokkaasti kohdistuessaan yritystuet ovat erittäin perusteltuja työkaluja, joilla valtio voi omalta osaltaan tukea uuden yritystoiminnan syntymistä, yritysten kansainvälistymistä, uutta kasvua ja työtä.

Valtiontalouden tila on kuitenkin tällä hetkellä erittäin huono. Siksi myöskään mahdollisia yritystukiin kohdistuvia säästöjä ei voi sulkea tässä vaiheessa pois keinovalikoimasta.

Puolueiden asiantuntijoilta haluaisin kysy, mitä yrittäjän pitäisi tehdä seuraavassa tilanteessa:

Pienyritys on palkannut kolme työntekijää, jotka ovat hoitaneet työnsä hyvin. Yhden työntekijän yksityiselämässä tapahtuu kuitenkin jotain, minkä jälkeen hänen suhtautumisensa työhön muuttuu. Hän on huolimaton, hidas, negatiivinen, tyly asiakkaita kohtaan ja puhuu pahaa työnantajastaan muille työntekijöille. Hän ei kuitenkaan syyllisty mihinkään, mikä olisi nykylainsäädännön mukaan irtisanomisperuste. Vähitellen asiakkailta alkaa tulla palautetta. Ilmapiirin huononeminen vähentää työtehoa ja yksi työntekijä irtisanoutuu, koska ei enää viihdy. Jäljelle jääneet liittoutuvat yrittäjää vastaan.

Pienyrityksessä yksi huono työntekijä saattaa tuhota koko liiketoiminnan ja samalla yrittäjän toimeentulon ja työkavereiden työpaikan. Mitä yrittäjän pitäisi tehdä? Mitä hän voi tehdä? Mitä te voitte tehdä, jotta näin ei kävisi?

Keskusta
Kuvattu tilanne ei ole täysin vieras. Todennäköisesti vastaavia tilanteita on pk-yrityksissä jatkuvasti. Milloin aloittavana osapuolena on yksittäinen työntekijä tai joukko heitä. Kuten todettua ihmiset valitsevat yleensä puolensa, jolloin työnantajaa vastaan on usein helpompi liittoutua. Yhtälailla yrittäjä voi käyttäytyä työntekijöitään kohtaan epäasiallisesti ja kohtuuttomasti, joka joskus johtaa miltei vastakkaiseen tilanteeseen. Nykylainsäädäntö antaa mielestäni periaatteessa kuvattuun tilanteeseen yrittäjälle tarvittavat edellytykset toimia asian ratkaisemiseksi.

Aivan yksinkertaista se ei kuitenkaan ole, sillä on monen asia summa onko yrittäjällä siinä hetkessä tarvittavaa kokemusta eli esimiestyön taitoja, omia henkisiä voimavaroja ja taloudellista selkänojaa tarttua asiaan. Usein käy niin, että viikko viikolta tilanne huononee ja asiat saavat entistä isommat mittasuhteet. Suora keskustelu ja avoin dialogi tulehtuneessa tilanteessa on usein jo hyvin haastavaa ja mitä enemmän arki on kuluttanut molempia osapuolia, niin sitä helpommin ihmisten luontainen käyttäytyminen tulee esiin, joka ei ole aina kovin kaunista katsottavaa tai kuultavaa. Tämä pätee helposti sekä työntekijöihin että työn teettäjiin eli yrittäjiin.

Kuvatussa tilanteessa yrittäjän lähtökohta voisi olla se, että työntekijän toimintatapa on johtanut siihen, että yrittäjällä on asiallinen ja painava irtisanomisperuste. Painava peruste olisi se, että työntekijä rikkoo tai laiminlyö olennaisesti työtehtäviään liittyviä velvoitteita, eikä sen vuoksi enää kykene selviytymään työstään. Henkilö ei ollut tässä tapauksessa jättänyt työtehtäviään suoraan hoitamatta, eikä kieltäytynyt työstään saapuessaan työpaikalle.

Kuitenkin epäasiallinen käyttäytyminen joko työnantajaa tai asiakkaita kohtaan voi olla myös irtisanomisperuste. Kuvauksessa käy selvästi ilmi, että tähän tulkintaa oltaisiin voitu päätyä. Asia ei ole kiinni siitä miten asia on, vaan miltä se jälkikäteen myös näyttää. Lähtökohta tulisi olla se, että tarvitaan molemman osapuolen dialogia, joka harvoin on toivotulla tasolla kun ollaan päästy tähän pisteeseen. Ylipäätänsä jälkikäteen on helppo sanoa, mikä olisi ollut teknisesti oikea suoritus. Siinä tilanteessa yksinkertaisesti ei välttämättä ole niitä voimavaroja mitä asian selvittämiseen tarvittaisiin, kun jokapäiväinen selviytyminen yrityksen kanssa vie yrittäjän ajan ja voimat. Mikä hankalinta, yrittäjällä ei aina ole tiedossa, millä edellytyksillä sitä voi lainsäädännön edessä edes toimia.

Liittoon kuuluvat työntekijät ottavat puheluita usein omaan liittoon jo hyvissä ajoin. Kun taas kärjistäen pienyrittäjä hankalaan tilanteeseen jouduttuaan saa tukea muilta yrittäjiltä, viinasta tai liialliseen työntekoon pakenemisesta, jolloin väsymys seuraa mukanaan myös seuraavana työpäivänä.

Yleisesti sanoisin, että yrittäjän tulisi esimiehenä ottaa aloite omiin käsiin eli olisi käytävä keskustelu työntekijän kanssa. Tämän jälkeen työntekijälle on annettava mahdollisuus korjata tilanne. Toiminnan jatkuessa samalla tavoin olisi vedottava uudestaan kohtuullisessa ajassa edellä kuvattuun irtisanomisperusteeseen (epäasiallinen käyttäytyminen työnantajaa tai asiakkaita kohtaan). Annettava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi ja annettava hänelle myös kirjallinen varoitus.

Kaiken tämän tehtyään yrittäjä ei voi olla varma tuleeko asiasta jälkikäteen seuraamuksia. Nykylainsäädäntö lähtee luonnollisesti siitä, että pyritään turvaamaan työntekijän oikeudet. Oikeuksien ollessa selvästi väljemmät ja epäselvemmät, niin aina on myös työnantajia ja yrittäjiä ihmisinä, jotka käyttäisivät heikompaa suojaa hyväkseen väärällä tavoin, joka ei ole kunniaksi kenellekään. On valitettavan vaikea tehdä oikeudenmukaista mallia jokaiseen tilanteeseen.

Yhteenvetona pitkään alustukseen sanoisin, että yhteiskunta ei voi määränsä enempää tehdä ja varmistaa jokaista asiaa. Osa on jätettävä ihmisten välisen kanssakäymisen varaan ja uskottava hyvään.  Hyvää johtamista tarvitaan kaikilla tasoilla, mutta tarvitsemme myös hyviä alaistaitoja. Riskin realisoituessa yhteiskunnan sen sijaan tulisi rakentaa myös yrittäjille yhdenvertainen asema ja tuki, kun matka käy liian raskaaksi.

Yrittäjillä kun on edellä kuvatuissa tilanteissa usein pelissä oman työpaikan lisäksi myös oma muu omaisuus, joka entisestään vaikeuttaa tilannetta. Työntekijöillä ei useinkaan ole ymmärrystä millaisilla panoksilla yrittäjä työssään toimii. Juuri ne panokset johtavat joskus myös yrittäjän taholta ylilyönteihin, jonka vuoksi on hyvä, että irtisanomisperusteen tulee olla oleellinen ja painava kuten edellä on tullut kuvattua, jolloin ko. tilanteisiin joutuessaan asiassa on otettu olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon molemmin puolin.

Vaikka tässä yhteydessä kirjoitan yrittäjän vastuusta esimiehenä, niin työntekijät valitettavan usein ristiriitatilanteissa toimivat vastoin yrityksen kokonaisetua kuten nyt erittäin valitettavassa ja ikävässä esimerkissä oli käynyt.

Laissa olevalla pidemmällä koeajalla olisi tuskin tässä tapauksessa ollut vaikutusta asiaan. Kuitenkin koeaikaa olisi hyvä pidentää vähintään kuuteen kuukauteen, jolloin madallettaisiin entisestään palkkauskynnystä erityisesti pk-yrityksissä. Viime kädessä tätäkin kysymystä peilaten ja yrityksen tilannetta ajatellen voisi olla perusteltua kehittää koko sosiaaliturvajärjestelmää siihen suuntaan, että työn tekeminen olisi aina taloudellisesti houkuttelevampaa kuin sosiaaliturvan kanssa eläminen.

Kärjistäen nyt kun olen myös yleisesti yrittäjien toimintaa kyseenalaistanut, niin se, mitä edellä kuvatun lopettaneen ravintolan työntekijöiden mielessä yhden työntekijän suojelun ohella saattoi liikkua, oli kenties myös se, että turvaverkko on riittävä, ansiolle pääsee aina. Palkkaturvasta saa rahat ja sosiaaliturva ja liitto huolehtii sen jälkeen, ainakin hetken. En sano, että tämä esimerkki sopii juuri ko. yrityksen esimerkkiin, mutta tämä edellä kuvaamani asia on tapahtunut vastaajan verkostossa useammin kuin kerran.

SDP
Tähän kysymykseen en saanut puolueelta vastausta lainkaan. Se johtui luultavasti siitä, että yhteyshenkilöni vaihtui ja osa viesteistä ei ehkä löytänyt perille. Kysymys tosin saattoi myös olla hieman hankala työntekijöiden oikeuksia puolustavalle puolueelle.

Perussuomalaiset
Toinen kysymys on sellainen, johon ei ole vastausta, koska negatiivisena ilmenevä energia kuvatulla tavalla voidaan lukea kiukutteluksi, johon mitkään lait tai asetukset eivät ulotu.

Tällaisen asian äärellä nousee sana irtisanomissuoja mieleen. Se on asia, jota ei sovi heikentää. Toisaalta, sama sana, ”irtisanomissuoja”, voisi suojata työnantajaa nimenomaisessa kuvatussa tapauksessa. On sietämätön ajatus, että esimerkkitapauksessa yhteisö ja yritys joutuu sietämään surkeata ja yksinkertaista mieltä, jonka kanssa on pakko elää kun ei muutakaan voi. Esimerkin lopputuloksin.

Täytyisi voida, mutta kuinka? Voisiko irtisanomissuoja toimia myös toisinpäin. Siten että kuvattu tapaus todennettuna antaisi irtisanomissuojan työnantajalle? Hän voisi irtisanoa turvallisesti henkilön, joka syyllistyy penseyteen ja epälojaaliuteen yritystä ja yhteisöä kohtaan? Onhan yksilön vastuun käsite oltava olemassa ja toimittava molemmin puolin.

Kokoomus
Tilanne on todella ikävä ja on selvää, että tällaisia kohtaloita on oikeasti olemassa. Etenkin palveluyrityksissä, jossa työntekijän oma persoonallinen ote värittää koko asiakaskokemusta, on todella tärkeää, että rekrytointi osuu oikein ja että työntekijän työmotivaatio säilyy. Suomessa ei ole käytännössä henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvaa irtisanomisperustetta, vaan irtisanominen liittyy yleensä yrityksen taloudelliseen menestykseen tai työntekijän selviin tahallisiin laiminlyönteihin tai epärehellisyyteen.

On todella vaikea lähteä neuvomaan, mitä yrittäjän olisi pitänyt tässä tapauksessa tehdä. Yrittäjä voi tietysti keskustella työntekijän kanssa ja pyrkiä yhteistyössä löytämään ratkaisuja työsuorituksen parantamiseen. Tämä vaatinee varmaankin pitkäjänteistä työtä. Pienessä yrityksessä ei oikein ole mahdollisuutta työtehtävien vaihtamiseen, mikä voi suuremmassa yrityksessä toimia. Mikäli yrityksellä alkaa todella mennä taloudellisesti huonosti, on tietysti mahdollisuus pyrkiä pelastamaan edes osa yrityksestä lähtemällä irtisanomismenettelyyn taloudellisten seikkojen perusteella.

A. Toivola

Nimimerkki on entinen joku, nykyinen ei kukaan. Hän asuu Syrjässä ja tarkastelee työntekoa ja politiikkaa aivan eri näkökulmasta kuin ennen.

Keskustelu

Esimerkissä työntekijän käytökseen vaikuttanut tapahtuma on työnantajan tiedossa. Keskustelu työntekijän kanssa on hyvän työnjohdon kannalta oleellinen ja välttämätön. Jos keskustelu ei auta on avuksi otettava työterveyshuollon tai muun tahon kautta hankittu asiantuntija. Mikäli työntekijä kieltäytyy tällaisesta avusta on työnantajalla oikeus antaa työtekijälle varoitus yhteistyökyvyttömyydestä. Jos tilanne jatkuu entisellään työnantajan tulee irtisanoa työntekijä huolimatta siitä tuleeko irtisanomisesta seurauksia , vai ei. Tilanne antaa mahdollisuuden irtisanomiseen myös taloudellisin perustein.
Esimerkin perusteella vaikuttaa, että työnantaja on osaamaton henkilöstöjohtamisessa. Yrittämisen menestystekijöihin kuluu myös henkilöstön johtaminen. Perusteeton irtisanominen ei ole hyvä tapa johtamisessa. Yrittäjällä on kuitenkin aina mahdollisuus sopimattoman työntekijän irtisanomiseen. Jos muita keinoja ei ole, on irtsamomiskorvauksen maksaminen halvempaa kuin koko yrityksen rampauttaminen. Se on osa yrittämisen riskiä.

Suomalainen työntekijöiden irtisanomissuoja on rakennettu tarkoituksella sellaiseksi, ettei ikäviä, mutta työnsä hoitavia ihmisiä voi irtisanoa. Työlainsäädäntö estää siten donaldtrump-tyyppiset ”You’re Fired!” -potkut. Mielestäni aiheesta.

Alisuoriutujien irtisanomiseen soveltuvat kirjalliset varoitukset, joita nykyaikana tunnutaan käyttävän laajalti jopa akateemisissa tehtävissä. Myös teatteri-YT:t soveltuvat hyvin hankalien tapausten irtisanomiseen.

Blogitekstien perusteella vaikuttaa siltä, että kirjoittajalle sopisi vakituisten työntekijöiden palkkaamisen sijaan malli, jossa tarvittavat palvelut ostetaan muilta freelancereilta tarpeen mukaan. Alihankkijan voi kilpailuttaa ja vaihtaa kätevästi: alihankintaverkosto sopeutuu vaihtelevaan työkuormaan paremmin. Haittapuolena on luonnollisesti kalliimpi tuntihinta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt