Työtön entinen yrittäjä käy ennen vaaleja kirjeenvaihtoa valtaa havittelevien poliitikkojen kanssa ja koettaa ymmärtää syitä ja seurauksia Syrjästä käsin.

Kirjeenvaihtoa sisäpiirin kanssa

A. Toivola
Blogit Syrjässä vaaleista 7.4.2015 12:40

Kävin viiden viikon ajan kirjeenvaihtoa neljän suurimman puolueen kanssa. Lähetin viisi kirjettä, joissa jokaisessa oli johdannon lisäksi kysymys sekä puolueen puheenjohtajalle että puolueen asiantuntijoille. Osa blogeistani perustuu saamiini vastauksiin, mutta koska vastaukset ovat kiinnostavia sellaisinaan, haluan antaa puheenvuoron suoraan poliitikoille ilman, että tulkitsen ja arvioin niitä lukijan puolesta.

Ensimmäinen kysymyspari koski pienten yritysten työllistämismahdollisuuksia.

Miten luodaan uusia työpaikkoja pieniin yrityksiin?

Pienten yritysten ongelmat ja olosuhteet ovat täysin erilaiset kuin suurten. Mikäli pieniä yrityksiä halutaan saada lisää ja mikäli niiden toivotaan vielä luovan uusia työpaikkojakin, ne tarvitsisivat erilaiset säännöt kuin suurilla yrityksillä.

Oma kokemukseni yritystoiminnasta tuo esiin yhden yrittämisen ja uusien työpaikkojen syntymisen ongelmista, joka voisi ratketa, jos joustavuutta lisättäisiin:

Yritykseni voisi yhä olla elinkelpoinen ja työllistää useampia ihmisiä, jos olisin uskaltanut palkata ensimmäisen työntekijän vastaamaan myynnistä ja markkinoinnista. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tulee kuitenkin monella tavalla kalliiksi. Sitäkin suurempi ongelma minulle olivat työnantajavelvoitteet: en ollut varma, kykenisinkö suoriutumaan niistä, kun yritykseni maksoi minullekin palkkaa vain satunnaisesti. Myös irtisanomisen vaikeus esti minua työllistämästä ketään.

Työtä turhaan hakeva yli 50-vuotias, irtisanottu markkinointihenkilö olisi luultavasti ollut valmis ottaman työn vastaan samanlaisilla työehdoilla kuin itse työskentelin: palkkaa saa, jos tekee työtä ja jos yritykseen tulee rahaa. Olisin myös itse tällä hetkellä valmis menemään töihin ilman lomarahoja ja sairauspäivärahoja, kunhan vain saisin tekemästäni työstä jonkin korvauksen. Laki ei kuitenkaan salli sitä.

Ymmärrän, että työehtosopimuksista ja työnantajan velvollisuuksista tinkiminen voi saattaa työntekijät vaaraan. Tärkeät säädökset ja sopimukset on tehty ihmisten turvaksi. Toisaalta työtön on jo kohdannut kaikki mahdolliset vaarat ilman, että kukaan puolustaa häntä. Turvaksi luodut säädökset ovat tässä taloustilanteessa kääntyneet häntä vastaan.

Määräaikainen muutos pientyönantajan velvollisuuksiin voisi auttaa meitä selviämään yli lamasta ja pahimmasta työttömyydestä. Kun työpaikkoja taas joskus on tarjolla – jopa meille loppuun käytetyille ja hyödyttömille melkein 50-vuotiaille – voitaisiin palata takaisin vanhoihin työnantajavelvollisuuksiin. Jos puolet yksinyrittäjistä uskaltaisi palkata toisen työntekijän, maahamme syntyisi 80 000 uutta työpaikkaa. Se on enemmän kuin kolmannes maamme työttömien määrästä.

Kysymys puheenjohtajille:

Olisiko mielestänne mahdollista kehittää lainsäädäntöä niin, että pieniä, 1-3 ihmistä työllistäviä yrityksiä kohdeltaisiin eri tavoin kuin suurempia yrityksiä ja niille asetettaisiin erilaisia velvoitteita kuin suurille? Muutos voisi olla määräaikainen.

Juha Sipilä
Keskusta on jo pitkään esittänyt 5%:n yrittäjävähennystä, jonka avulla voidaan keventää henkilöyhtiöiden sekä ammatin- ja maataloudenharjoittajien verotusta. Henkilöyhtiöiden ja toiminimien aseman parantaminen vähentäisi verotuksesta johtuvaa eroa eri yhtiömuotojen välillä.
Yritykseen palkattavan ensimmäisen työntekijää koeaikaa voitaisiin pidentää. Näin kynnys palkata työntekijä madaltuisi.

Ansiosidonnaisen päivärahan maksaminen yrittäjän starttirahaksi määräajaksi on mahdollistettava ja lisäksi pitäisi selvittää, voidaanko irtisanomiskorvausta käyttää yrityksen alkupääomana yrittäjäksi ryhtyvälle.

Itsensä työllistävien asemaa on helpotettava korottamalla alv-velvollisuuden alarajaa 10 000 euroon ja huojennusaluetta 40 000 euroon.

Lisäksi olisi pohdittava, voidaanko pienen yrityksen kirjanpito hoitaa rivinumeroidulla tiliotteella, joka kävisi sellaisenaan kirjanpidossa. Myös palkka.fi –palvelun käyttöä pitää yksinkertaistaa.

Antti Rinne
Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja etenkin pieniin. On totta, että pienten yritysten ei ole mahdollista vastata samanlaisesta hallinnosta kuin suuren. Byrokratia ja velvoitteet eivät saa olla kohtuuttomia pienille yrityksille. Ensisijaisesti tulee kehittää elinkeinopolitiikkaan liittyvää käytännön hallintoa ja karsia turhaa byrokratiaa. Lainsäädäntöä tulee tarkastella uudelleen niin, että turhat työllistämisen esteet poistetaan.

Erillislainsäädännön luomisessa tulee kuitenkin olla tarkka ja nähdä kokonaisuus, koska pahimmillaan numeeriset rajat lainsäädännössä voivat muodostua kasvun esteiksi. Lainsäädäntö on jo nyt pienemmille yrityksille erilainen kuin suurille yrityksille esimerkiksi yt-lain osalta. Samoin esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksut ovat pienillä yrityksillä alhaisemmat.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yritykselle merkittävä kehitysaskel ja siihen koetaan usein sisältyvän monia riskejä. Työllistämisen kynnystä on madallettava ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavia toimia tulee kehittää. Sitä ei saa kuitenkaan tehdä polkemalla työntekijän työehtoja. Joustoja voidaan lisätä, kunhan samalla huolehditaan työntekijän turvasta.

Yrittäjän sosiaaliturva koetaan joustamattomaksi ja vaikeaselkoiseksi, eikä sen antamaan turvaan täysin luoteta. Esimerkiksi YEL-maksujen ja verojen maksaminen voisi olla nykyistä joustavampaa. Tämäntyyppisiin käytännön elämän haasteisiin tulisi etsiä ratkaisuja, joilla ylläpidettäisiin työllisyyttä, luotaisiin kasvua ja tuettaisiin myös itsensätyöllistäjien kasvuhalukkuutta. Pienten yritysten tilannetta helpottaisimme lisäksi nostamalla yritysten alv-velvollisuuden alarajaa edelleen ja lyhentämällä yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaikaa.

Timo Soini
Mikä erottaa pienempiä yrityksiä suuremmista? Voimavarat, resurssit ja henkilökunnan määrä.

Kyllä, lainsäädäntöä on mahdollista ja pitääkin kyseisessä asiassa kehittää. Tehokas ratkaisu tähän kysymykseen ei välttämättä ole yksin lainsäädännöllinen. Myös yrittäjille asetettujen velvoitteiden palveluympäristöä tulisi kehittää. Hallinto- ja lupajärjestelmät sekä ohjeistus yrityksille tulee saattaa pieniä tukevaksi. Byrokratian pelko on tässä estävä tekijä.

Konkretiaa: Verohallinnon järjestelmät on tehty ja säädetty toimimaan suurten yritysten tarpeita ajatellen. Tämä raskas hallintokulttuuri on vanhentunut. Suuryrityksissä on omaa hallintoammattilaisten henkilökuntaa, pienyritykselle tämä on taakka. Ratkaisu on siirtyminen pienyrittäjäystävälliseen sähköiseen asiointiin.

Pienyritysten vero- ja taloushallinnon tuotteistamiseen ja sen kehittämiseen kannattaa valtion kiinnittää huomiota lainsäädännön tai muin keinoin. Pienyritysten hallinnon helpottaminen ja tähän asiakasystävällisyyteen panostaminen valtion toimilla on suuri vaikutusmahdollisuus, jolla kysymyksen pulmaa saadaan hoidettua.

On samalla huolehdittava siitä, ettei maahan synny kahden kerroksen yritystoimintaa.

Alexander Stubb
Pienyrityksille pitäisi ehdottomasti antaa helpotuksia työllistämisen velvoitteisiin. Suomessa sääntely on mennyt yli siihen pisteeseen, että se käytännössä estää työn antamista ja vastaanottamista. Raskaat velvoitteet kaatuvat pienissä yrityksissä usein yrittäjän itsensä kontolle, kun varsinaista hallinnollista henkilökuntaa ei ole mahdollista palkata.

Pienissä yrityksissä myös yksi yksittäinen rekrytointi on todella tärkeä: jos se menee pieleen, voi koko yritys olla vaikeuksissa. Tästä syystä esimerkiksi koeaikaa olisi voitava pidentää, jotta yrittäjä voi vakuuttua rekrytoineensa oikean henkilön. Tämä lisäisi uskallusta työllistää.

Jo tällä hetkellä lainsäädäntö erittelee yrityksiä koon perusteella, eli ei ole mahdotonta keventää pienten yritysten velvoitteita lisää. Muun muassa arvonlisäveroon liittyvät velvoitteet riippuvat liikevaihdosta ja yhteistoimintalain velvoitteet työntekijämäärästä.

Pienyritysten kohdalla pitäisi harkita työlainsäädännön suurempia joustoja kuin suuryrityksillä. Työolobarometri on toistuvasti osoittanut, että nimenomaan pienissä yrityksissä työntekijöiden työolot tuntuvat olevan valtaosin kunnossa ja informaatio kulkee työnantajan ja työntekijän välillä.

Kokoomus asettaa työn etusijalle. Tämä tarkoittaa sitä, että lainsäädäntöä kehitetään niin, että työllistämiseen ja työn vastaanottoon kannustetaan silläkin kustannuksella, että jostain saavutetusta edusta mahdollisesti tingitään. Yrityksissä olisi esimerkiksi voitava sopia yrityskohtaisesti palkoista ja työajoista työehtosopimuksen estämättä, mikäli työntekijöiden ja työnantajan kesken sopu löytyy. Tämä mahdollistaisi tarvittavan jouston esimerkiksi jonkun tietyn, aikatauluherkän projektin tai urakan suorittamisessa. Suomi ei voi nousta ilman työtä.

Kysymys puolueen asiantuntijoille:
Millä toimenpiteillä puolueenne aikoo helpottaa työntekijöiden palkkaamista pieniin yrityksiin.

Keskusta
On hyvä muistaa, että yhteiskunnan rooli myös yrittäjyyden näkökulmasta on otollisen toimintaympäristön luonti, jolloin keskeisiä asioita ovat talouden vakauden lisääminen ja kasvulle parempien edellytysten luonti. Lähtökohtana tulee olla, että merkittävä osa Suomen tarvitsemista 200 000 uudesta työpaikasta on mahdollista luoda pk-yrityksiin mukaan lukien pienet yritykset.

Tulevan hallituksen on ehdottomasti kyettävä nykyistä ennustettavampaan ja läpinäkyvämpään politiikkaan. Asia on tärkeää ja välttämätöntä, sillä talouskasvun juuret alkavat aina yksilöiden tekemistä päätöksistä ja heidän yksittäisistä pienistäkin valinnoista. Yksilöistä, jotka uskovat tulevaisuuteen ja luottavat toimintaympäristön vakauteen, yhteiskuntaan ja sen päättäjiin. Yksilöillä tarkoitan meitä kaikkia – yksilöitä, jotka ovat yrittäjiä tai harkitsevat yrittäjyyttä ja ennen kaikkea yksilöitä, jotka etsivät töitä yrittäjillä avoinna olevien työpaikkojen joukosta.

Kansalaisten yhdenvertainen asema ei toteudu tällä hetkellä työmarkkinoilla työttömyysturvan osalta, jolloin yrittäjän työttömyysturvan edellytyksiä on parannettava. Ensimmäisen työntekijän palkkaukseen liittyvää tukea on laajennettava ja koeaikaa tulee pidentää nykyisestä ja/tai mahdollisen irtisanomisen kynnystä tulee madaltaa.

Työntekijän aseman osalta on hyvä muistaa, että työmarkkinoiden kannalta työntekijälle tärkeää osaamista syntyy vain töitä tekemällä, jolloin työntekijän osaamisen lisäämisen pitää olla kaikista lähtökohdista keskeinen tavoite myös työmarkkinaosapuolien kannalta. Mitä paremmin meillä kaikilla olisi mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä, tehdä ja lisätä sitä kautta omaa osaamista, niin aina paremmissa asemissa siirtyisimme eteenpäin ja löytäisimme myös mahdollisia uusia työpaikkoja tai loisimme uusia työpaikkoja syntyneen osaamispääoman pohjalta.

Vain pitkäjänteisillä ja konkreettisilla toimenpiteillä voidaan luoda kestävää talouskasvua. Talouskasvun alkemia koostuu toimivasta toimintaympäristöstä, kannustavasta verotuksesta, työn paremmasta tuottavuudesta ja uusista innovaatioista. Tässä yhteydessä on todettava se, että pienille yrityksille tarvitaan lisää joustavuutta, jolloin mm. paikallista sopimista on lisättävä ja sääntelyn purkamista tulee jatkaa. Keskiössä on kasvuun kannustava verotus.

SDP
Uudet työpaikat syntyvät nyt erityisesti pk-yrityksiin – ja etenkin pieniin yrityksiin. A. Toivola on oikeilla jäljillä pohtiessaan, ettei 1-3 ihmistä työllistävän yrityksen ole mahdollista vastata samanlaisesta hallinnosta kuin suuren. Ensisijaisesti tässä suhteessa tulee kehittää käytännön hallintoa ja karsia turhaa byrokratiaa. Suurimmat ongelmat eivät useinkaan ole pykälissä, vaan käytännön tasolla.

Työntekijöiden palkkaamista pieniin yrityksiin edellyttää sitä, että näitä yrityksiä ylipäätään on. Siksi tärkeitä julkisen sektorin toimia ovat pienen yrityksen perustamisen helpottaminen, ja yhden henkilön yrityksen kasvun helpottaminen.

Tilastokeskuksen ns. Trendityöryhmän toimeksiantona teettämä selvitys Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013 osoitti, että itsensätyöllistäjille tyypillistä on innostus ja intohimo työhön. Valtaosa – 75 prosenttia – haluaa tehdä töitä juuri yrittäjänä tai yrittäjämäisesti työskentelemällä. Moni kuitenkin koki sosiaaliturvan vaikeaselkoiseksi ja joustamattomaksi. Esimerkiksi YEL-maksatuksiin toivottiin joustoja. Kun tulovirrat ovat usein epätasaiset, toivottiin myös esim. ennakkoverojen maksatuksiin joustoja.

Näihin kysymyksiin tarvitaan paneutumista seuraavalla vaalikaudella. Jotta siirtyminen työttömästä tai työntekijästä yrittäjäksi olisi helpompaa, olemme pohdiskelleet puolueessa lisäksi yhdistelmävakuutuksen selvittämistä, eli mahdollisuutta vakuuttautua työntekijänä ja yrittäjänä samassa kassassa. Kassoissakin on herännyt tähän viime vuosina uutta kiinnostusta.

Lisäksi työministeri Lauri Ihalainen esitti viime vuoden lopussa selvitettäväksi ns. yrittäjän starttirahaa, eli mallia, jossa työttömäksi jäänyt voisi tietyn ajan ja tietyin edellytyksin työllistää itsensä työttömyysturvaa menettämättä. Muutos olisi periaatteellisesti suuri, koska lähtökohtaisesti suomalaisessa sosiaaliturvassa katsotaan yrittäjäriskiin myös kuuluvan suurempi vastuu oman toimeentulonsa vakuuttamisesta. Etenkin STM (ja työmarkkinajärjestöt) suhtautui ehdotukseen varauksellisesti eikä siinä päästy etenemään. Siitä huolimatta tämäntyyppisiä malleja olisi hyvä selvittää. On sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta onneton tilanne, jos yrittäjähaluisetkin ammattiosaajat laskevat jäämisen kotiin olevan kannattavampaa kuin yrittäjäksi ryhtyminen.

Perussuomalaiset
Sääntelyn purku, lupamenettelyn keventäminen:
Palkkaaminen täytyy tehdä hallinnollisesti yksinkertaiseksi, yhden luukun periaatteen mukaiseksi. Byrokratia on litistettävä helppoon muotoon verkkokaupan mallin mukaan: verkkoasioinniksi. Verohallinnon edellyttämään ja muun lakisääteiseen velvoitetaakan hallintaan verkossa tulisi hoitua yhden sisäänkirjautumisen takaa ja sen jälkeen ohjelma auttaa asioinnissa. Yrittäjä naputtelee henkilön nimen, ajat ja summat, ja kone ehdottaa koko ajan käyttäjää eteenpäin, laskee sekä päivittää tilanteen, opastaa yrittäjää. Siis: yhden luukun periaate ihmisen palkkaamiseen.

Koska järjestelmä nykyisellään ei ole ”asiakasystävällinen”, se luo osaltaan pohjaa harmaalle taloudelle. Velvoitteista luistetaan, koska se vaatii paljon paneutumista. Velvoitteista huolehtimisen tulisi olla vaivatonta. Tässä voittaisi sekä yrittäjä että yhteiskunta, harmaata taloutta saadaan samalla vähennettyä koska järjestelmä on helppokäyttöinen. Pienen yrityksen fokus on oltava tuotteissa, laadussa sekä asiakasrajapinnassa.

Valtion toimenpiteillä, joilla kustannuskilpailukykymme kohenee. Lupabyrokratiaa purkamalla.

Tässä lisäksi rakenteisiin menevää sisältöä talouspolitiikkamme ajatuksista pienten yritysten kannustimista:

PS on jo pitkään ajanut ALV:n alaisen liiketoiminnan alarajojen tuntuvaa korottamista. Esimerkiksi alaraja voitaisiin nostaa 8 500 eurosta 20 000 euroon ja niin sanottu huojennusalue 22 500 eurosta 40 000 euroon. Tällöin arvonlisäveron alaista olisi vain sellainen liiketoiminta, jonka liikevaihto ylittäisi 20 000 euroa vuodessa, ja 20 000–40 000 euron liikevaihdolla ALV:sta saisi huojennuksen. Tämä edistäisi etenkin pienten yritysten menestystä. Olemme myös ehdottaneet Viron-veromallin mukaista kannustinta työllistäville pk-yrityksille. Tällöin työllistävä pk-yritys olisi vapautettu yhteisöverosta niin kauan kun se ei jakaisi omistajilleen osinkoja. Pieniä palveluyrityksiä taas voitaisiin tukea esim. kotitalousvähennyksen korottamisella.

Valtiovalta voi myös edistää mikroyritysten työllistämismahdollisuuksia esim. ensimmäisen työntekijän palkkatuella. Samaan aikaan myös valtion eri työllistämistukien skaalaa ja hakubyrokratiaa on karsittava, jotta niiden käyttö olisi pienellä vaivalla mahdollista myös mikroyrittäjille. Törmäämme jälleen byrokratiaan: Palkkaamista voidaan helpottaa siihen liittyvää byrokratiaa purkamalla ja yksinkertaistamalla. Edelleen on varmistuttava siitä, ettei maahamme synny työnantajan koon perusteella kaksia työmarkkinoita.

Suhdanneluontoisesti olemme myös ehdottaneet, että purkaisimme niin sanottuja EMU-puskureita, jolloin olisi mahdollista väliaikaisesti alentaa palkkaamisen sivukuluja. Tämä ei ole suunnattu erityisesti mikroyrittäjille, mutta hyödyttäisi tietysti myös heitä.

Kokoomus
Kokoomus on ehdottanut monia toimia. Mikään yksittäinen asia ei riitä.

Uudistetaan työaikalainsäädäntö vastaamaan työelämän muutoksia. Lisätään työajan joustoja. Laajennetaan työaikapankkien käyttöä. Jaetaan vanhemmuuden kustannukset tasaisemmin vanhempien välillä – tämä lisää erityisesti nuorten naisten työllisyyttä. Kannustetaan työntekijöitä ja työnantajia lisäämään yrityskohtaista sopimista ja siihen liittyvien neuvottelurakenteiden syntymistä.

Pidennetään koeaikaa puoleen vuoteen, jotta työnantaja pystyy vakuuttumaan siitä, että työntekijä on työtehtävään sopiva. Pitkäaikaistyötön on voitava palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityisiä perusteluita.

Työllistämisen esteitä ja byrokratiaa on purettava. Kehitetään yritysten verkkoasiointia siten, että jatkossa kaikki työnantajan ja työntekijän velvoitteet hoituvat yhdessä palvelussa. Luodaan oppisopimuskoulutuksen rinnalle uusi koulutussopimus, josta tehdään sekä nuorten että yritysten kannalta joustava ja houkutteleva väylä ammattiin ja työelämään.

Uudistetaan pk-yritysten ja elinkeinonharjoittajien verotusta siten, että se kannustaa nykyistä vahvemmin työllistämiseen ja investointeihin. Toteutetaan pitkä liukuma kohti Viron yritysveromallia niin, että yhteisövero pidetään edelleen kilpailukykyisellä tasolla. Selvitetään varausten käyttö siten, että tietty osa voittoa voidaan pitää yrityksessä kasvua ja työllistämistä varten. Kotimaista omistajuutta ja investointeja Suomeen edistetään pääomatuloveroa, osinkojen verotusta ja perintöveroa kehittämällä.

Myös työsuhteen päättämisen ehtoja on uskallettava tarkastella, onko niissä kehittämisen varaa siten, että yhä useampi yritys uskaltautuisi työllistämään.

A. Toivola

Nimimerkki on entinen joku, nykyinen ei kukaan. Hän asuu Syrjässä ja tarkastelee työntekoa ja politiikkaa aivan eri näkökulmasta kuin ennen.

Keskustelu

Hyvä kirjoitus.
Valitettavasti A.Toivola ei saanut yritystään kannattavaksi eikä siis saanut kannattavaa yritystä vietyä sukupolvenvaihdosrumpaan.
Kannattomattomalla yrityksellähän ei ole ongelmia perintö/lahjaverojen kanssa varsinkaan jos ei substannssia ole päässyt kertymään.
Eikö olekin aika kaksinaismoralismia poliitikoilta, että ne perintö/lahjaverottavat kaikki hyvin kannattavat yritykset myyntiin ja pois maasta. Ja kuitenkin yllyttävät uusia yrittäjiä aloittamaan yritystoiminnan ja start upit ( joista n. 90% menee parissa vuodessa konkurssiin) tuntuvat vallan aiheuttavan ihan orgastisia tunteita?
Kaikki tiedämme, että nytkin parasta aikaa, n. 20 000 hyvin kannattavaa yritystä kuumeisesti valmistuu siirtämään substanssit pois sukupolvenvaihdokseen valmistuvasta yrityksestä ja lisäksi pyrkii tekemään 0-tulosta joka vuosia. – Näin ne yrittävät saada uuden sukupolven verot heidän maksukykyään vastaavalle tasolle.
Ei sovi entisen kokoomuslaisen ymmärrykseen moinen toiminta maassa joka kärvistelee veloissaan. – Tätä toimintaa on harrastettu jo toistakymmentä vuotta. – Siis kannattavat firmat yritetään lopettaa ja ainakin saada pois maasta. – Kannattomat firmat saavat mieluusti jatkaa. – Yritysten laatu huononee päivä päivältä ja tottakai valtion verotulot loppuvat. – Mutta siihenhän ymmärrykseni mukaan pritäänkin.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt