Onnettomuus on vain onnettomuus

Olenko ainoa, jonka mielestä onnettomuusuutiset eivät ole kiinnostavia?

Äärettömän surullisia ne tietenkin ovat. Mutta luonteeltaan ne ovat vain yksittäisten sattumusten, virhearvioiden, sääolojen ja teknisten ongelmien summaa. Niiden merkittävyys ei laajene oman tragediansa ulkopuolelle. Pääsääntöisesti ne eivät kerro yhteiskunnasta yhtään mitään.

Siksi minun on vaikea ymmärtää, miksi STT:n uutispalvelu lähetti sunnuntain ja maanantain aikana 17 tekstiviestiä Jämijärven lento-onnettomuudesta, ja miksi Ylen pääuutislähetys omisti sille sekä sunnuntaina että maanantaina yli puolet kestostaan.

Iltalehden pääkirjoituksessa (22.4.) spekuloidaan extreme-urheilulajien suosion kasvulla ja kysytään ”onko elämämme muuten liian turvattua ja yllätyksetöntä”? Kysytään, ei sentään väitetä. Rajulta tuntuisikin vetää koko yhteiskuntaa koskevia johtopäätöksiä yhdestä onnettomuudesta tai edes yhdestä pienen piirin harrastustoiminnasta. Viime vuonna Suomessa oli voimassa 3 652 harrasteilmailun lupakirjaa.

Tapahtui kauhea lento-onnettomuus, jossa kahdeksan ihmistä sai surmansa. Siinä uutinen lyhykäisyydessään. Mutta se ei tietenkään riitä. On löydettävä syyllinen. Maanantain aikana sellainen alkoi vähitellen hahmottua: ilmailualan harrastajien asenneongelma. Ehkä niin, en tiedä. Ehkä joku otti turhia riskejä. Kenties koneeseen tuli vika, joka olisi voitu huolellisemmissa tarkastuksissa havaita.