Rouva Koiviston päiväkirja: Yritysdemokratiaa kokeillaan – ”Lässyttelykerhoa ei tästä tule”, sanoo työntekijöiden puheenjohtaja
Ovatko työläiset valmiita barikkadeille, kysyy Tellervo Koivisto. Suomen Kuvalehti julkaisee blogina Koiviston pakinat vuosilta 1968–1972.
Tellervo Koiviston 110. pakina, Suomen Kuvalehti numero 25/1971.
Istutaan paneelissa. Pöydän takana on rivi ”Helsingin herroja”: Laatunen STK:sta, Hämäläinen SAK:sta, Reini STTK:sta, Laakso TVK:sta ja Paavola Valtakunnansovittelusta. Puoliympyrässä heidän edessään on joukko rosenlewiläisiä: johtajia, toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Opiskellaan yritysdemokratiaa.
Hämäläinen: ”Työntekijöillä on harvoin mahdollisuuksia saattaa jokin asia johdon tietoon. Yrityksen johtaja on etäinen henkilö, hän on kuin kaukana loistava kiintotähti…”
Seuraa keskustelu. Työntekijöiden edustajat käyttävät ahkerasti puheenvuoroja: ”Mä kysyisin Hämäläiseltä…” ”Kun nyt Hämäläinenkin on paikalla niin mä sanoisin…”
Kysymykset, huomautukset ja terveiset koskevat metallin sopimusta, korpilakkoja, naisten eriarvoisuutta, urakkapalkkausta, rationalisointia. Ollaan ajoittain kuin Oy SAK Ab:n tiedoitustilaisuudessa, missä tieto kulkee alhaalta kohti ”kiintotähteä”.
Yritysdemokratiaa kokeillaan maassamme tällä hetkellä 10–15 yrityksessä, yksityisten, valtion ja E-osuuskauppaliikkeen omistamissa. Oy Rosenlew Ab on yksi näistä.
Kokeilu on vapaaehtoista, sillä mitään velvoitteita ei ole olemassa – vielä. Yritysdemokratiaa on käsitelty komiteoissa. Ensimmäinen ”professorikomitea” johti asian teoreettista puolta, toinen, parhaillaan istuva, Liinamaan komiteaksi kutsuttu, yrittää löytää käytännön soveltamismalleja.
Rosenlewilla korkeimpana yhteistyöelimenä on yhteistyökomitea, jossa on työntekijöiden, toimihenkilöiden ja johdon edustajia kuusi kutakin. Yhteistyökomitea nimittää toimikuntia, joissa on kaksi kunkin osapuolen edustajaa. Tällä hetkellä toimikuntia on neljä: koulutus,- työvoima-, tiedotus- ja terveydenhoitotoimikunta.
Komitealla on yksimielisesti hyväksytyt säännöt ja niissä sanotaan mm. että komitealla on oikeus tehdä työnantajalle esityksiä kaikista käsitellyistä asioista ja työnantajan tulee ilmoittaa, mihin toimenpiteisiin esitysten johdosta on ryhdytty mihinkään, on sekin perusteltava. Päätäntävaltaa ei yhteistyökomitealla ole, mutta yhtiön taholta ilmoitetaan, että sitäkin tullaan antamaan, ”mikäli komitea osoittaa harkintakykyä ja yhtenäisyyttä”.
Kukaan ei vielä varmuudella voi sanoa, mitä yritysdemokratia tulee olemaan. Mutta mikään tuskin pystyy estämään toimintaa, jota voitaneen kutsua demokratian laajentumiseksi.
Tiedon antamiseen joka suuntaan tullaan kinnittämään entistä enemmän huomiota, siitä pitää huolen jo heinäkuun alusta voimaanastuva työmarkkinaosapuolten kesken solmittu sopimus yrityksen sisäistä tiedotustoiminnasta.
Yhteisen kielen löytäminen ei ole niinkään helppoa. Tiedotustoiminnan ohella on monia muita työpaikkaan liittyviä kysymyksiä, joissa voidaan löytää yhteiset intressit. Johtaja Backström, Rosenlewin yhteistyökomitean työnantajien ryhmän puheenjohtaja mainitsee tällaisina koulutuksen, terveydenhuollon, työturvallisuuden, henkilöstöpolitiikan, organisaatiokysymykset, pitkän tähtäimen suunnittelun, soinnin, tuotevalikoiman ja markkinoinnin.
Miten tärkeänä työläiset pitävät yritysdemokratia? Ovatko he valmiit menemään ylioppilaiden tapaan barrikadeille?
Pääluottamusmies Koski, Rosenlewin yhteistyökomitean työntekijöiden ryhmän puheenjohtaja empii: ”Meillä on joukko vaatimuksia, sosiaalipäällikön valinta, luottamusmiehille oikeus kokoontua kerran viikossa työpaikalla jne. Ainahan sitä hyvien asioiden puolesta kamppaillaan, mutta barrikadeille. Mitään lässyttelykerhoa ei tästä tule. Jos ei asiat suju, niin lopetetaan. Ei tämä firma niitä huonoimpia ole, mutta me yritämme saada sen kärkeen. Jos ei onnista, ei se ole meidän vikamme.”