Rouva Koiviston päiväkirja: ”Päätin sovittaa paria leninkiä – Ensimmäisessä näytin yhtä ihastuttavalta kuin sulkasatoinen kana”

Suomen Kuvalehti julkaisee blogina Tellervo Koiviston pakinat vuosilta 1968–1972. Osassa 24 aurinkoinen kevätpäivä muuttuu synkäksi.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tellervo Koiviston 24. pakina, Suomen Kuvalehti numero 15/1969.

Rakas päiväkirja. Tarkoituksenani oli viedä tänään vaatteet ulos tuulettumaan. Kävin parvekkeella katsomassa olisiko ilma suosiollinen. Aurinko paistoi, pulu kantoi pesäntekoaineita naapuriparvekkeelle ja puistossa lauloi talitintti. Ilma oli aivan liian hieno tuhlattavaksi työntekoon.

Etsin talvisäilöstä ulsterin ja kävelykengät ja lähdin ulos iloisin mielin ja kevein askelin. Kuljin kaupungilla ilman päämäärää, mutta jostakin syystä vauhtini hiljeni vaatetusliikkeiden näyteikkunoiden luona. Niissä tuntui olevan erikoisen paljon silmänruokaa juuri tänään. Poikkesin sisään tavarataloon. Siellä on mukava kierrellä katselemassa, vaikka ei aiokaan mitään ostaa.

Hattuosastolla oli hirveän kuuma. Ihmekös tuo kun kulkee villamyssy päässä näin kauniina päivänä. Pitäisi oikeastaan hankkia jonkinlainen hattu. Sovittelin muutamia, ehkä pariakymmentä. Olivathan ne kauniita, mutta pää ei näyttänyt sopivan niihin. Kumma juttu. Kehityksen pitäisi mennä eteenpäin joka alalla, mutta et vaan löydä hattua, jossa näyttäisit edes niin viehättävältä kuin kymmenen vuotta sitten.

Harmistuneena vedin vanhan villamyssyn päähäni ja jatkoin harhailuani.