Rouva Koiviston päiväkirja: Nuoriso harrastaa seksiä ensi kerran humalassa tanssien jälkeen eikä käytä ehkäisyä – Väärä oletus!
Suomen Kuvalehti julkaisee blogina Tellervo Koiviston pakinat vuosilta 1968–1972. Osassa 79 aiheena on seksuaalielämä.
Tellervo Koiviston 79. pakina, Suomen Kuvalehti numero 30/1970.
Aatami ja Eeva elivät nuoruutensa Paratiisissa ilman vaatteita häpeämättömän onnellisina. Mutta Paratiisin moraali laski, Aatami ja Eeva alkoivat vanhemmiten verhota itseään, lymyillä ja häpeillä.
Myöhemmät sukupolvet ovat noudattaneet heidän esimerkkiään. Sukupolvi toisensa jälkeen on ikäännyttyään alkanut päivitellä elinaikanaan näkemäänsä moraalin, erikoisesti sukupuolimoraalin alaspäinmenoa. Sukupolvia on ollut useita. Mihin olemmekaan sukupuolimoraalissamme joutuneet?
Tammen Hyvä tietää-sarjassa ilmestynyt kirja ”Sukupuolinen käyttäytyminen Ruotsissa” antaa meille vastauksen. Naapurin moraalikäsitykset saattavat jonkin verran poiketa oman maamme normeista, mutta yleensä on sääntönä ollut, että se mikä on heidän ongelmansa tänään, on meidän huomenna.
Kun Ruotsin valtion toimesta järjestettiin laaja 18–60-vuotiaiden seksuaalisia tapoja, asenteita ja tietoja käsittelevä tutkimus, ei tarkoituksena suinkaan ollut tyydyttää uteliaisuutta tai urkkia intiimejä salaisuuksia.
Nykyaikainen valtio joutuu monin eri tavoin ottamaan kantaa seksuaalielämää koskeviin asioihin: avioliitto- ja perintölainsäädäntö, seksuaaliopetus, raskauden ehkäisy- ja aborttitoimenpiteet, suhtautuminen sukupuolisesti poikkeaviin. Tieto kansan moraalikäsityksistä helpottaa luonnollisesti ratkaisuntekoa ja vähentää virheellisten päätösten mahdollisuutta.
Tutkimuksen johtaja professori Zetterberg kertoo, miten ennen tutkimusta ”terve järki ja oppineiden toteamus” piti itsestään selvänä muun muassa sitä, että nuoriso hankkii ensimmäiset sukupuoliset kokemuksensa tilapäisen tuttavan kanssa tanssitilaisuuden jälkeen alkoholin vaikutuksen alaisena ja että tuolloin ei käytetä ehkäisyvälineitä.
Mutta tutkimus osoitti nämä olettamukset vääriksi. Enemmistö oli valinnut ensimmäisen sukupuolikumppaninsa naapuruuden, koulu- tai työtoveruuden tai muun vastaavan perusteella ja jommankumman osapuolen koti toimi enemmistön (69 %) lemmenpesänä. Valtava enemmistö (81 %) ei ollut nauttinut alkoholia ja yli puolet haastatelluista käytti tuolloin ehkäisyvälineitä.
Tulos oli siis ”moraalisempi” kuin osattiin odottaa, ellei joku sitten tokaise, että se nyt vielä puuttuu että kehtaavat vielä kotona ja selvin päin ja niin harkitusti että ehkäisyvälineitäkin on varattu.
Myöskin niille, jotka ovat väittäneet, että ruotsalaiset ovat valmiita lemmiskelyyn missä milloinkin ja kenen kanssa vaan, tutkimus tuotti pettymyksen. Valtava enemmistö tuomitsi avioliiton ulkopuoliset suhteet eikä nuorempi sukupolvi tässä suhteessa poikennut vanhemmasta.
Esiaviolliset suhteet eivät sen sijaan enää sodi kansan moraalikäsityksiä vastaan.
”Ne jotka rakastavat toisiaan, saavat olla seksuaalisessa kanssakäymisessä, vaikkeivat olisikaan naimisissa” on yleisesti hyväksytty toimintaohje. Vain 2 % on solminut avioliiton seksuaalisesti kokemattomina. Enemmistöllä on ollut suhde useamman henkilön kanssa, mutta yleensä sukupuolikumppanien luku on pieni.
Kun seksuaalinen kanssakäyminen on aloitettu, sitä jatketaan. Nuorten elämässä on näin ollen pitkä vaihe, 7–8 vuotta, jolloin heillä on seksuaalisia suhteita ilman avioliittoa. Kirjassa esitetään kysymys, onko järkevää yhdistää hiukan toisella kymmenellä olevien sukupuoliopetusta lainkaan niin kaukaiseen asiaan kuin avioliitto.
”Aviopuolison valinta on seurauksiltaan vakava asia. Pitääkö sallia sen ohjautuvan niiden sattumien mukaan, joiden olemme havainneet liittyvän monen pojan ja aika monen tytön ensimmäisiin seksuaalisiin kokemuksiin?”
Viime päivinä on lehdissämme ennusteltu sairaaloihin ruuhkaa uuden aborttilain voimaantulon johdosta. Tämän päivän lehdessä kerrotaan sukupuolitautien hälyttävästä lisääntymisestä. Jälleen lyö moni kätensä yhteen ja siunailee aikamme synnillisyyttä.
Aborttiin ja sukupuolitauteihin on suhtauduttava vakavasti, mutta niihin ei vanhanmallinen moralisointi tehoa. Tarvitaan tietoja, tietoja seksuaalielämän vaaroista, tietoja ehkäisyvälineistä ja niiden saannista
Olettamus, että jos jostakin asiasta ei mitään tiedä, se ei voi muodostua houkutukseksi, ei päde näissä asioissa, ei ainakaan nykyaikaisessa yhteiskunnassa.